keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 11/2017

Joulukuun alussa on ollut kaikenlaista menoa, joten marraskuun katsaus on viivästynyt. Tässä se nyt viimeinkin on:



Muuttuvien menojen 500 €:n budjetti ylittyi hieman, mutta olen tyytyväinen. Kotiin tuli ostettua uusia mattoja ja Ruotsin matkaan meni hieman rahaa. Toisaalta olen aika yllättynyt, ettei bensaan mennyt tuon enempää. Taisin tankata juuri lokakuun lopussa, ja nyt tuli sitten pärjättyä yhdellä täydennyksellä :)

Kuukausi meni arvopaperimarkkinoilla heikosti, ja salkun arvo laski monta prosenttia. Jatkuvien miinuslukujen näkeminen alkoikin vähän tympiä...! Nettovarallisuuden hyvässä kehittymisessä auttoi kuitenkin pari harrastusten puolella tekemääni myyntiä, sillä en ollut aikaisemmin laskenut myytyä tavaraa varallisuuteeni.

Osakepuolella ostin lisää Nokiaa, jota on saanut alennusmyynnistä (ja se on laskenut edelleen....). USA:n osinkoja tuli muutaman euron verran. Nordean suhteen tein "veroveivauksen", eli myin noin 300 € tappiolla olleet osakkeeni ja ostin niitä seuraavana päivänä hieman enemmän takaisin. Nämä luovutustappiot voi vähentää muista pääomatuloista (ja pienentää siten maksettavan veron määrää), kunhan ei samana päivänä osta takaisin vaan altistaa itsensä aidolle markkinariskille jättämällä hieman väliä myynnin ja oston väliin.

Passiivisiin rahastoihin meni kuukausisäästösummat sekä Seligsoniin että Nordnetiin. Jälkimmäiseen hieman normaalia enemmän kahteen otteeseen ostettuna, kun taas Seligsonin viidestä rahastosta tiputin yhden pois (Pharmaceuticals) sen heikon menestyksen takia.

Aivan kuukauden lopussa bongasin hyvän sijoitusasuntokohteen, kävin katsomassa sitä ja tein hankkimani lainalupauksen turvin tarjouksen, joka meni läpi. Tästä lisää myöhemmin!

lauantai 4. marraskuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 10/2017

Lokakuu vilahti ohitse iltojen pimetessä ja työn merkeissä. Jonkin verran tuli myös vietettyä aikaa harrastuksen parissa, ja jopa sijoitettua ja kulutettua...! Blogissa on ollut hiljaista, pahoittelut siitä. Tässä joka tapauksessa kuukauden muuttuvat kulut:


500 euron kuukausibudjettini alittui. En edes muista, milloin viimeksi sain kirjoittaa nuo sanat :) Tämä siitä huolimatta, että hierojalle meni 70 € ja autoon normaalia enemmän rahaa reissaamisen takia. Ruokakulut pysyivät varsin maltillisina (ne eivät toki ota huomioon lounassetelisyömisiäni töissä). Vuositasolla kahdentoista edellisen kuukauden 20 k€:n säästötavoite tuntuu pitävän pintansa, mistä olen oikein tyytyväinen.

Kuukauden hieman isompina taloustapahtumina voidaan mainita oman asuntolainan muutos ja Nordnetin Superluoton käyttöönotto. Kirjoitan asuntolaina-asiasta tarkemmin toisessa postauksessa, mutta sain alennettua oman asuntolainani marginaalia vajaat 0,2 prosenttiyksikköä samalla, kun kilpailutin uuden sijoitusasuntolainan kahdessa pankissa. Lainan pääoman lyhentäminen jatkuu entiseen tahtiin.

Olin jo pitempään miettinyt Superluoton käyttöä, ja viime kuussa lopulta täytin ja lähetin tarvittavat paperit Nordnetiin. Luotto myönnettiin joidenkin päivien kuluttua "kultatasolla" (korko = 0,99% per annum). Käytin sitä maltillisesti n. 1 600 €:n verran kuukausisäästöohjelmaani (4 x 150 € Nordnetin superrahastoihin) ja ostaessani osavuosikatsausdipistä Nordeaa. Velkavipu on siis nyt käytössä myös arvopaperisijoituksissa (asuntosijoitusteni lisäksi), mutta aion käyttää sitä hyvin varovasti.

Osakepuolella lokakuu oli kokonaisuutena nousuvireinen. Tein yllä mainitun Nordea-oston lisäksi toisen Nordea-oston, valitettavasti ennen osavuosikatsausta, ja Nokia-oston osavuosikatsausdipin jälkeen. Olihan karmeaa katseltavaa, kun Nokia tipahti vajaat 18 % yhtenä päivänä ja oma Nordnet-salkku tipahti vajaat 2 %...! Onneksi salkussa on hajautusta, mutta ei ollut kivaa. Terveystalon antiin osallistuneena salkkuuni tuli 143 osaketta, jotka ovat nyt jonkin verran plussalla. Ajattelin jäädä kyytiin pitemmäksi aikaa, vaikka heti kaupankäynnin alkaessa olisikin voinut tehdä pientä "pikavoittoa" myymällä.

Etsin myös puoliaktiivisesti kolmatta sijoitusasuntoa, lainalupauksen turvin. Kävin jopa katsomassa erästä yksiötä naputeltuani numeroita Exceliin, mutta en ainakaan toistaiseksi innostunut. Hyviltä vaikuttavissa kohteissa on usein joku pieni detalji, joka pistää mietteliääksi.... Ajatukseni on siirtää varoja osakkeista/rahastoista sijoitusasuntoon, joka tuntuu tällä hetkellä turvallisemmalta kohteelta.

Nettovarallisuus ylitti lokakuussa 120 000 €, josta noin 40 % on kiinni oman kodin seinissä, 25 % kahden sijoitusasunnon seinissä ja 30 % osakkeissa ja passiivisissa rahastoissa. Havahduin kuun loppupuolella siihen, että alle 2 %:n käteispositio alkoi ahdistaa. Täytynee siis kasvattaa käteispuskuria, jotta nukkuu yönsä entistä paremmin.

tiistai 3. lokakuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 9/2017

Syyskuu tarjosi alkukuussa ulkomaan matkan päätöksen, ja loppukuussa vielä kesälämmön viimeiset rippeet. Nyt voidaan sitten asettua värjöttämään ja odottamaan talvea pitkät kalsarit tukevasti jalassa :) Tässä kuukauden muuttuvat menot:


Noin 500 euron muuttuvien menojen budjettini ylittyi -- taas -- muttei läheskään yhtä pahasti kuin kesäkuukausina. Eli "getting back on track". Osasyy ylittymiselle oli hulppea ravintolaan mennyt summa, joka koostui pitkälti matkaporukalle tarjoamastani illallisesta. Autoon meni vain tankillinen bensaa, joka ei ole vielä huvennut edes puoleen; hyvät kelit ovat mahdollistaneet virkistävän työmatkapyöräilyn ja siten myös kustannussäästöjä hyötyliikunnan ohessa.

Viimeiset 12 kk huomioon ottava liukuva säästö on ollut jo jonkin aikaa hieman yli 20 000 eurossa, joka on budjetin mukainen tavoitteeni. Saan sen osalta olla oikein tyytyväinen. Uutta taloudenhoitoa on nyt kestänyt hieman yli vuoden, ja varallisuuden kehittymiskäyrässä näkyykin selkeä muutos elokuussa 2016. Tämä siis toimii.

Ja sitten tavanomainen liturgia kuukauden säästämisistä ja sijoittamisista: automaattiset kuukausisäästöt jatkuivat normaaliin malliin jne jne. Esimerkiksi viime kuun katsauksesta tarkemmin :) Rahastoissa tuli kuukauden alkupuolella turpiin, loppukuusta oli näkyvissä nousua.

Tein kuukauden aikana kaksi suoraa osakeostoa: Suomen Hoivatiloja ja Nordeaa yhteensä runsaalla 2 400 eurolla. Tätä kirjoitettaessa edellinen on miinuksella, jälkimmäinen plussalla. Astuin lisäksi tuntemattomille vesille merkitsemällä 200 Terveystalon osaketta. Sen anti on ensimmäinen, johon olen osallistunut, ja ajattelin että stabiilin yhtiön osakkeella olisi hyvä "harjoitella". Katsotaan sitten, myynkö heti pois vai jääkö pitkään salkkuun, kuten jargontermi kuuluu.

Menossa olevalle uudelle kaudelle 9/2017-8/2018 pitäisi vielä kehittää uudet tavoitteet. Ainakin sijoitusasunnot ovat olleet taas mielessä (nykyisillä kahdella menee hyvin), ja olen menestyksekkäästi kilpailuttanut kaksi pankkia lainatarjouksen osalta. Tästä enemmän, kunhan saan aikaiseksi kirjoittaa. Hyviä pimeneviä syysiltoja kaikille säädyille!

lauantai 9. syyskuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 8/2017

Elokuun raportti tulee tässä hieman myöhässä ulkomaan matkani takia. Viime kuun lopun ja tämän kuun alun vienyt reissu onkin osasyy sille, että elokuun muuttuvien kulujen rakenne on normaalista poikkeava:


Muuttuvien kulujen 500 €:n budjetti ylittyi reilusti, mutta toisaalta säästöön meni ennen asuntolainan lyhennystä 64%, mistä saan olla oikein tyytyväinen. Ehkä saan taas kuluja alaspäin syyskuussa, kun elämä palautuu normaalimmille raiteille.

Matkalla rahaa meni vaateshoppailuun, vuokra-auton bensoihin, perhetapahtuman lahjoihin, ulkona syömiseen ym. Matkarahaa meni oikeastaan enemmän kuin mitä taulukko näyttää, sillä osa siitä oli valmiiksi vieraassa valuutassa, aikaisemmalta matkalta yli jääneenä. En viitsi kuitenkaan alkaa liian tarkaksi, numerotkin rumentuisivat enkä ollut niitä kaapissa olleita seteleitä lukenut kokonaisvarallisuuteeni :)

Kuukausisäästöt jatkuivat normaaliin tapaan, 4 x 150 € Nordnetin superrahastoihin, noin 1 x 150 € kuukausisäästö-ETF:ään Nordnetin kautta ja 5 x 150 € Seligsonin passiivisiin rahastoihin. Sijoituksissa oli epävakaista, ja erityisesti Seligsonin rahastosalkku on niiannut ikävästi.

Suorissa osakesijoituksissa hankin elokuussa Martelaa ja UPM:ää, mutta molemmat ovat sittemmin dipanneet erinäisistä syistä (Martela: epävakaa tilauskanta, UPM: heikko dollari ym.). Pitkällä tähtäimellä tosin mennään. Toisaalta olen miettinyt uuden sijoitusasunnon hankkimista, ja siinä tapauksessa osakkeista tarvisi ottaa rahaa pois. Lowe's Companiesilta tuli muutama osinkoroponen.

Kuun vaihtumisen myötä ensimmäinen tavoitteellisen säästämisen vuoteni on täynnä. Arvioin onnistumisia ja epäonnistumisia myöhemmin erillisessä postauksessa. On myös aika tehdä tavoitteet seuraavalle kaudelle 9/2017 - 8/2018!

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 7/2017

Suurin osa kesälomasta tuli ja meni heinäkuun myötä, ja niin meni myös rahaa!! Tässä breakdown:


Kuten viime kuussa uumoilin, hammaslääkäriltä saamani apuväline ei mennyt vakuutuksen piikkiin, mistä hurja meno terveys-rivillä. Autoon meni aika paljon rahaa, sillä ajoin sukulais- ym. matkailun merkeissä heinäkuussa ainakin 2 500 km. Matkailu-rivillä taas näkyy tulevan ulkomaan matkan auton vuokraus. Normaalista 500 €:n kuukausibudjetista ei siis monestakaan syystä toisin sanoen puhettakaan, mutta onpahan ainakin tullut elettyä lomalla :)

Sijoituspuolella jatkui normaali kuukausisäästäminen, eli 4 x 150 € Nordnetin superrahastoihin, 1 x 150 € erääseen ETF:ään sekä 5 x 150 € Seligsonin rahastoihin. Nordnetin rahastojen kehitys on junnannut aika lailla paikallaan heinäkuussa, Seligsonilla salkussa on tullut takkiin (välillä huideltiin useita prosentteja plussalla, nyt alle prosentin) erityisesti farmasiapuolella. Toivottavasti tilanne kehittyy suotuisampaan suuntaan.

Osakepuolella myin parin firman osakkeet Nordeassa ja Nordnetissä, ml. viime kuussa mainitsemani pelipaperi Componentan. Onneksi satuin myymään ennen kuin se romahti :) Lisäksi hankin osavuosikatsausdipistä lisää UPM:ää. Osinkoa tipahti Coca-Colalta muutama killinki.

"Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot", tavataan sanoa, mutta tulojenkin kasvattaminen auttaa kummasti. Keväällä käymässäni kehityskeskustelussa totesimme pomoni kanssa suoriutuneeni hommistani oikein hyvin, ja väläytin palkankorotuksen mahdollisuutta. Heinäkuun palkassa näkyikin sitten iloinen n. 6% pomppu, josta osa on firman yleistä korotusta, osa henkilökohtaista. Siihen olen oikein tyytyväinen.

Toinenkin tyytyväisyyden aihe nosti päätään: Elokuu 2017 on ensimmäisen tavoitteellisen taloudenhoitovuoteni viimeinen kuukausi. Voinkin tyytyväisenä todeta, että tavoitteeksi asetettu kokonaisvarallisuus 111 000 € päiväyksellä 1.9.2017 on ylittynyt kuukausi etuajassa.

Näistä on hyvä jatkaa kesälomalta uuteen työvuoteen.

torstai 20. heinäkuuta 2017

Kyllä sitä ennen wanhaankin osattiin

Tykkään kierrellä antikvariaateissa ja hypistellä vanhoja, ennen 1900-lukua julkaistuja kirjoja. Näin kesälomalla siihen liikenee onneksi enemmän aikaa. Vanhat kirjat voi parhaassa tapauksessa nähdä jopa eräänlaisena sijoituksena, koska niitä ei osteta käyttöarvon vaan fyysisen objektin arvon vuoksi. Yleensä nimenomaan ensipainokset ovat arvokkaita, mutta erityisesti 1700-luvulta taaksepäin mentäessä kaikki tuppaa olemaan melko arvokasta.

Osakemarkkinoihin verrattuna alalla on epälikvidimmän markkinan piirteet, sekä hyvässä että pahassa. Yhtäältä jotkut ostavat teknologiakirjallisuutta, toiset matkaopuksia, ihan kuin jotkut ostavat IT-yhtiöiden ja toiset lentoyhtiöiden osakkeita. Toisaalta tapahtuu hinnoitteluvirheitä, ja niistä voi hyötyä mikäli tietää mitä tekee. Toiminta vaatiikin aikaa ja ajan kanssa hankittua erikoistunutta tietämystä objektien arvosta. Jotkut kirjat voivat lojua hyllyissä vuosia, toiset saatetaan repiä käsistä.

Hiljattain sattui käsiin kiva ja suhteellisen hyväkuntoinen historia- ja sijoitusintressini yhdistävä opus, jonka ostin:


Vanhalla fraktuura-fontilla kirjoitetun opuksen nimi on Miten kopeekka kaswoi Tuhanneksi Ruplaksi -- Kertomus Keinolan Pekalle ja Kauppalan Paawolle rikastumista warten. Amerikasta. Se on painettu Turussa J. W. Lilljan kirjapainossa vuonna 1859. Kyseessä on suomennos brittiläisen Robert Kemp Philpin teoksesta How a Penny Became a Thousand Pounds vuodelta 1856. Lyhennettyä suomenkielistä uusintapainosta vuodelta 1958 saa pikkurahalla, mutta kuten aina kirja-alalla, tämä ensipainos on paljon arvokkaampi.

Opuksen selailu osoitti muun muassa sen, että jo 1800-luvulla tämä kansanvalistaja vannoi korkoa korolle -ilmiön nimeen. Nimittäin "kaswua kaswulle"-ilmiön (s. 19) nimeen: "... sillä woitto pannaan aina pääsummaan ja pääsumma käytetään aina woiton enentämiseksi" (s. 33).

"Mutta jos asettaa asiansa niin, että osa kustaki kylwöstä pannaan waralle ja sen taas niin, että se kasassa ollessaanki kaswaa, olkoonpa itse hidas taikka uuttera, maatkoon taikka walwokoon; niin hän tulee rikkaaksi yhtä warmaan kuin aurinko kunaki aamuna nousee, eli pellot kunaki syksynä lainehtiwat merenmuotoisina kultawaippaneen. Kopeekan määrätöin etewyys nisuun werrattuna on sen wiljeleminen waaratta [aiemmin tekstissä viitattiin mm. myrskyihin, tuholaistoukkiin ja rakeisiin] ja työttä. Rupla on koko joukko kopeekoita, miten tähkä on koko joukko jywiä." (s. 19)

Täytyy sanoa että ihan kuin nykyajan sijoitusopasta lukisi, mutta vanhalle kansalle sovitettuna. Osattiin sitä siis ennenkin! :)

P.S. Mikäli saavuit tälle sivulle googlaamalla teoksen nimen, olen valmis myymään sen sopivaan hintaan. Mainitse asiasta kommenttikentässä.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Muista kilpailuttaa sähkösopimus!

Tavallisen tallaajan tulee tehdä kaksi sähkösopimusta: 1) sähkön tuottajan ja 2) siirtoyhtiön kanssa. Jälkimmäinen on sidottu asuinpaikkakuntaan eikä sitä voi kilpailuttaa, mutta edellisen voi kilpailuttaa.

Viimeisin määräaikainen 24kk sopimukseni on ollut Helsingin Energian kanssa. Sieltä tuli hiljattain sähköpostia, jonka mukaan sopimukseni on päättymässä syyskuussa. Samassa mailissa oli tarjous uudesta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta sopimuksesta heidän asiakkaanaan.

Tällä hetkellä olen maksanut Helsingin Energialle perusmaksuna 2,80 €/kk ja itse sähköstä 4,79 c/kWh. Mailissa tarjottiin uutta "kahden vuoden määräaikaista sopimusta edulliseen hintaan", jossa perusmaksu olisi 3,84 €/kk ja sähkö 4,44 c/kWh. Vuosikulutukseni on karkeasti 1 000 kWh luokkaa, joten kokonaiskustannus (pl. siirtoyhtiön maksu) on ollut n. 80 € vuodessa. Määräaikaisen sopimuksen helpolla uusimisella se tulisi olemaan n. 90 € vuodessa.

Kun työkaverikin mainitsi sähkön kilpailuttamisesta omalta osaltaan, päätin ennen uusimislinkin klikkaamista mennä kilpailutussivustolle tarkistamaan markkinatilanteen. Kuinka ollakaan, Helsingin Energia itse tarjosi netissä 12kk määräaikaista sopimusta, jossa perusmaksu oli 0 €/kk ja sähkön hinta 3,77 c/kWh. Vuositasolla siis minulle alle 40 €. Paras 24kk sopimus oli Fortumilta, perusmaksulla 0 €/kk ja kulutustaksalla 3,74 c/kWh. Mailissa tarjottu "edullinen hinta" oli siis vanhan asiakkaan vedätystä!!

Päässä rupesi keittämään jälleen yksi kohdalle osunut esimerkki siitä, kuinka vanhoille asiakkaille ei anneta parasta tarjousta, elleivät he itse hoksaa siitä kysyä. Päätin mennä linjoja pitkin Helsingin Energian asiakaspalveluun, mutta sain kuitenkin pidettyä itseni aisoissa. Totesin kylläkin suoraan, että minua ärsyttää se, ettei minulle heti annettu parasta tarjousta. Sitä ei kuulemma tehty, koska minulla oli jokin "erityyppinen sähkösopimus" tms. Selityksen makua, sanon minä ... :)

Olisin periaatteen vuoksi voinut siirtyä Fortumin asiakkaaksi, mutta koska Helsingin Energian tarjous vaati lyhyemmän sitoutumisajan, päätin tarttua siihen ja jatkaa heidän asiakkaanaan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ei tämä 40-50 €/vuosi mikään suuri säästö ole, mutta "pienistä puroista kasvaa suuri virta", "periaate on periaate" jne...!

torstai 6. heinäkuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 6/2017

Kesäkuu meni, joskin kesä tuntui saapuvan hiljalleen vasta aivan kuun lopussa! Omalla talousrintamalla meno oli tällainen:


Noin 500 €:n muuttuvien menojen budjetti paukkui reippaasti, mutta onneksi lomarahat kompensoivat kokonaistilannetta. Suurin menoerä oli "Matkailu"-riville kirjattujen lentolippujen ostaminen myöhäiskesän ulkomaan matkalle, jota odotan innolla.

Bensakulutkin pysyivät aisoissa, vaikka ajoin sukulaismatkailun takia reippaasti yli 1 000 km. Satunnainen työmatkapyöräily hyvillä keleillä vähensi myös kulutusta. Noin 260 €:n autovero meni toki maksuun, mikä lisäsi kiinteitä kustannuksia (ei näy yllä muuta kuin epäsuorasti, ts. "Menot yhteensä" miinus "Muuttuvat menot yhteensä").

Terveysmenoja kasvatti jälleen hammaslääkärikäynti; yritän vielä katsoa, jos sieltä loppukuusta saadun apuvälineen saisi korvattua hoitokuluvakuutuksen piiristä. En ole kovin optimistinen, ja niinpä ensi kuussa voi pamahtaa maksuun lähes 500 €:n potti pelkästään siitä... No, terveys on tärkein!

Sijoitusrintamalla kuun viimeiset päivät olivat säästä poiketen kylmenevää kyytiä, kun turpiin tuli sekä osakkeissa että rahastoissa. Kuukausisijoitukset jatkuivat kuitenkin normaalisti (4 x Nordnetin superrahastot, 1 x Nordnet ETF, 5 x Seligson, kukin 150 €). Olen myös hyödyntänyt Nordnetin välityskulutarjousta alle 200 €:n ostoksille Helsingin pörssissä. Haaviin tarttui Tokmannia ja "pelipaperi" Componentaa. Tätä kirjoitettaessa edellinen on pakkasella, jälkimmäinen plussalla.

Osinkoja tuli Nokialta ja Wal-Martilta. Siirsin kuukauden aikana lisäksi muutaman Nokian osakkeeni toisen pankin arvo-osuustililtä Nordnetiin, jolloin tuon toisen tilin sai lakkauttaa. S-osuuksien korkoja tuli myös mukavasti kevään ja kesäkuun aikana 121 €:n verran, yhteensä 1 300 €:n osuusmaksusijoitukselle kuten aiemmin kirjoitin.

Kuukauden aikana tapahtui pari elämisen kiinteitä kustannuksia laskevaa muutosta:

1) Taloyhtiössämme lähti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti pelaamaan kaapeli-TV-sopimuksen kyljessä tuleva Telian taloyhtiönetti. Niinpä 19,90 €/kk laajakaistalaskuni meni nollaan vaikka liittymän nopeus 10 Mbit/s säilyi samana, merkiten n. 240 € säästöä vuodessa. Telia halusi tosin automaattisesti nostaa nopeutta ja siten aiheuttaa hoitovastikkeeseen kuulumatonta lisämaksua, mutta se "tarjous" hoitui puhelinsoitolla.

2) Sähköyhtiöltä tuli muistutus sopimuksen uusimisesta, ja niinpä kilpailutin sen. Säästöä tuli kuukausimaksuista n. 46 € (menivät nollaan) ja vajaa 1 c/kWh itse käytöstä. Kirjoitan tästä erillisen postauksen, sillä touhu muistutti minua taas kilpailuttamisen tärkeydestä pelkän automaattisen uusimisen ja ensimmäisenä annetun tarjouksen hyväksymisen sijaan.

Mukavaa ja sopivan lämmintä heinäkuuta!

torstai 29. kesäkuuta 2017

Iäkkään edunvalvottavan varojen sijoittaminen järkevästi?

Toimin erään iäkkään sukulaiseni edunvalvojana. Hän edustaa sijoittamisen usein uhkapelinä kokevaa sukupolvea, ja niinpä hänelle on kertynyt lähes kuusinumeroinen summa säästöjä, jotka makaavat nyt käytännössä korottomilla tileillä. Varoille ei hänen terveydentilansa vuoksi ole tarvetta, ja olenkin uuden tehtäväni puitteissa alkanut miettiä, kuinka niitä hoitaisi vastuullisimmin.

Oman harrastuneisuuteni myötä olisi helppo sijoittaa varoja konservatiivisesti erilaisiin osakkeisiin ja rahastoihin. Toisaalta on kunnioitettava koko perikuntaa, ja niinpä varallisuuden potentiaalinen pieneneminen markkinoiden "niiatessa" on pakko poistaa yhtälöstä, muun kuin inflaation osalta. Se tekeekin hommasta haasteellisempaa.

Lain asettamat puitteet

Edunvalvojan tehtävää säätelee laki holhoustoimesta, joka ottaa kantaa myös edunvalvottavan eli "päämiehen" varojen hallinnointiin. Varojen sijoittamiseen tarvitaan maistraatin lupa, paitsi seuraavissa 34 §:n 13:nnen momentin luetteloimissa tapauksissa:

-------
[Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:] antaa rahalainaa tai vastiketta antamalla hankkia sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettuja rahoitusvälineitä taikka osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:
 
a) varojen tallettamista Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneeseen luottolaitokseen;
 
b) valtion, Ahvenanmaan maakunnan, kunnan tai kuntayhtymän liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen hankkimista;
 
c) sellaisten arvopapereiden hankkimista, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa pörssissä, säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä;
 
d) osuuksien hankkimista Suomessa rekisteröidyssä sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 9 kohdassa mainitun sijoitusrahastodirektiivin mukaisessa sijoitusrahastossa tai sellaisessa sijoitusrahastolain 128 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ulkomaisessa yhteissijoitusyrityksessä, joka mainitun 128 §:n 2 momentin mukaan saa markkinoida osuuksiaan Suomessa;
 
e) osuuksien hankkimista sellaisessa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014) tarkoitetussa vaihtoehtorahastossa, jonka pääomasta on sen sääntöjen mukaan aina vähintään kolme neljäsosaa sijoitettuna a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin talletuksiin, joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin ja jonka osuuksia voidaan mainitun lain 13 luvun mukaisesti tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille;
 
f) a–e alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin rinnastettavien oikeusministeriön asetuksella säädettävien rahoitusvälineiden hankkimista;
 
g) sellaisten osakkeiden tai osuuksien hankkimista, joiden tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista.
-------

Esimerkkejä mahdollisuuksista

Varat voi siis laittaa turvallisesti vaikkapa Bank Norwegianin säästötilille, josta korkoa tulee 1,75% (kohta a) käytännössä ilman tappioriskiä. Osake- ja rahastosijoittaminen Helsingin pörssissä on myös mahdollista (kohdat c ja d), mutta samalla tulisi hyväksyneeksi tappioiden tekemisen mahdollisuuden.

Sama tappioriski piilee myös asuntosijoittamisessa, mikäli asuntojen hinnat sattuvat laskemaan nykyhetken ja perinnönjakohetken välillä. Lisäksi asunto-osakkeen hankkimiseen tarvittaisiin maistraatin lupa (saman pykälän 10. momentti, ei näy yllä lainatussa osassa), mikä hidastaa "iskukykyä" hyvän kohteen ilmaantuessa markkinoille.

Toisaalta on mahdollista hankkia esimerkiksi pankkien säästövakuutustuotteita (niitä kuuluisia vakuutuskuoria, joiden tiimoilta pääministerikin on ollut uutisissa), kuten esimerkiksi Nordean Visio -vakuutuksen "Tuottokori". Se koostuu erilaisista rahastoista ja muista sijoitustuotteista.

Hyvänä puolena tappiota ei voi vakuutuskuoren valitsemalla tehdä, sillä vakuutuksen edunsaajana toimiva kuolinpesä saa varmuudella ainakin sijoitetun pääoman. Toisaalta tuotot kärsivät hallinnointipalkkioista, joita maksetaan käytännössä kahdessa kerroksessa: sekä korin hallinnoinnin että sen sisältämien rahastojen hallinnoinnin osalta. Tuo nimenomainen esimerkkikori on vuodesta 2009 tuottanut vuosittain n. 4%, mutta nyt onkin ollut harvinaisen pitkä nousukausi.

Millaisia ajatuksia lain sallimat mahdollisuudet teissä herättävät? Mitä te tekisitte tai olette tehneet vastaavassa tilanteessa?

perjantai 23. kesäkuuta 2017

S-osuuksien tilipäivä

Kirjoitin joulukuussa "erilaisesta sijoituksesta", eli S-osuuskauppojen jäsenyyksien hankkimisesta. Hankin jäsenyyksiä muilta mallia ottaen yhteensä 13 kpl, mikä tarkoittaa 1 300 €:n sijoittamista jäsenmaksuihin.

Nyt on tullut tilipäivä eli aika tarkistaa S-Pankin tililtä, millaista korkoa (eli periaatteessa osinkoa) nämä S-osuuskaupat maksoivat tänä vuonna. Saldo näyttää tältä:

Maksupäivä Summa Tapahtumalaji Maksaja/Saaja
25.6.2017 +20,00   OSUUSMAKSUN KORKO EEPEE
25.6.2017 +8,00   OSUUSMAKSUN KORKO PIRKANMAA
25.6.2017 +10,00   OSUUSMAKSUN KORKO TURUN OSUUSKAUPPA
25.6.2017 +6,00   OSUUSMAKSUN KORKO SATAKUNTA
25.6.2017 +3,00   OSUUSMAKSUN KORKO HÄMEENMAA
25.6.2017 +5,00   OSUUSMAKSUN KORKO ETELÄ-KARJALAN OSK
25.6.2017 +6,00   OSUUSMAKSUN KORKO KESKIMAA
25.5.2017 +10,00   OSUUSMAKSUN KORKO HOK-ELANTO
25.5.2017 +20,00   OSUUSMAKSUN KORKO KPO
25.5.2017 +12,00   OSUUSMAKSUN KORKO PKO
25.5.2017 +10,00   OSUUSMAKSUN KORKO OK SUUR-SAVO
25.5.2017 +5,00   OSUUSMAKSUN KORKO MAAKUNTA
25.4.2017 +6,00   OSUUSMAKSUN KORKO SSO

Viime vuoteen verrattuna (ks. esimerkiksi täältä tai täältä) korot säilyivät ennallaan, pois lukien Hämeenmaa joka laski korkoa viidestä kolmeen euroon. 

Korkojen summa on 121 €, mikä tarkoittaa bruttotuottona (121 / 1300) x 100 % = 9,3 %. Ei siis paha ollenkaan. Pääomaveroa näistä koroista menee vain 7,5 % (n. 9 €). Sijoituksen nettotuotto on sen myötä 8,6 %, mitä pidän näin riskittömälle kohteelle erittäin hyvänä. Harmillista kyllä, yhteen jäsenyyteen ei tosiaan voi sijoittaa enemmän kuin 100 € ...

Nämä hilut voi nyt sijoittaa muualle kasvamaan "korkoa korolle". Jos olisin oikein hardcore, niin kävisin eroamassa noista 13 osuuskaupasta, sijoittaisin 1 300 € pääoman puoleksi vuodeksi muualle, ja kävisin taas ennen joulua liittymässä uudelleen. Mutta ihan niin HC en ole. Toki en kyllä tiedä sitäkään, onko osuuskauppojen pykälissä jotakin joka estäisi moisen vekslaamisen. :)

Hyvää juhannusta!

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Toinen sijoitusasunto on salkussa

Viittasin toukokuun kuukausikatsauksessa merkittävään finanssitapahtumaan: toisen sijoitusasuntoni hankkimiseen. Dokumentoin tässä prosessiin liittyviä ajatuksia ja vaiheita sekä itselleni että muiden hyödyksi.

Toisen sijoitusasunnon hankkiminen ei ollut osa sijoitussuunnitelmaani kaudelle 9/2016-8/2017, mutta onnistuminen ensimmäisen asunnon kanssa sai minut miettimään toisen hankkimista jo viime syksynä. Niinpä hain lainalupauksen ja tein loppuvuonna eräästä yksiöstä jopa tarjouksen, joka ei kuitenkaan mennyt läpi. Alkuvuoden 2017 terveysmurheet jättivät projektin taka-alalle, mutta keväällä tokenin taas horroksesta.

Asunnon speksit

Kohde on alle 30m2 yksiö, jota myytiin yleisillä markkinoilla. Se sijaitsee samalla alueella kuin ensimmäinen sijoitusasuntoni, siis kehyskaupungin keskustan tuntumassa. Kohteen hoitovastike on samoin keskiarvon tuntumassa (3,5 €/m2). Se oli vuokrattuna reilun 400 €/kk hintaan ja on ollut saman vuokralaisen käytössä jo vuosikausia. Kävin yksityisnäytöllä, mutta vuokralaista en tavannut; tilanne vaikutti joka tapauksessa olevan kunnossa vuokralaisen osalta, sekä välittäjän kautta kuulemieni että itse selvittämieni asioiden perusteella.

Tieto linjasaneerauksen alkamisesta tänä syksynä herätti mielessäni kysymyksiä kohteen kannattavuudesta. Onneksi saneerauksen suunnitteluprosessi oli kuitenkin päässyt jo siihen vaiheeseen, että hankkeen kustannukset olivat käytännössä selvillä (n. 700 €/m2), minkä myötä pystyin lisäämään ne laskelmiini. Taloyhtiöllä on myös ollut tapana "tulouttaa" rahoitusvastikkeet, mikä on sijoittajaosakkaalle hyödyllistä; ostohetkellä asuntoon kohdistui velkaa n. 1 500 € aikaisemmista taloyhtiöremonteista.

Kämppä ei ole yhtä hyvässä kunnossa kuin ensimmäinen sijoitusasuntoni, mutta se näkyi myös hintapyynnössä. Olenkin ajatellut, että sitä voisi jatkossa vuokrata lemmikilliselle henkilölle. He tuppaavat olemaan vastuuntuntoisia, mutta heillä on usein hankaluuksia vuokrata asuntoa yksityisiltä toimijoilta.

Ihan näin vanhasta kämpästä ei ole kyse.... :)

Rahoituspuoli

Joka tapauksessa Excel-lomakkeeni näytti vihreää valoa ja positiivista kassavirtaa myös tulevan linjasaneerauksen aiheuttama rahoitusvastike huomioon ottaen, minkä myötä olin valmis tekemään tarjouksen. Se oli n. 5 % pyynnön alle, minkä myyjä hyväksyi, ja niin kaupat syntyivät velattomaan hintaan 50 000 €. Tarjousprosessi hoitui kokonaan sähköpostitse ja puhelimitse; välittäjä vahvisti myyjän hyväksyneen tarjouksen n. 15 minuuttia sähköpostilla tekemäni tarjouksen jälkeen. Nopeaa toimintaa!

Kuten yllä totesin, laina toisen sijoitusasunnon hankkimista varten oli neuvoteltu jo viime vuoden lopulla. Ennen tarjouksen tekemistä varmistin kuitenkin pankkiyhteyshenkilöltäni, että lainalupaus oli edelleen voimassa, sillä olihan viime keskustelusta kulunut noin puoli vuotta. Ajatuksissa oli velkavivuttaa sijoitus niin, että laittaisin kohteeseen suurin piirtein 30 % omaa pääomaa ja 70 % lainarahaa. Tässä tapauksessa lainarahan osuus olisi hieman pienempi, sillä taloyhtiölaina pienensi asunnon vakuusarvoa normaalista 70 %:sta (käyttämäni pankki laskee näin: vakuusarvo = 0,7 x velaton hinta - taloyhtiölaina, ei 0,7 x (velaton hinta - taloyhtiölaina) eli 0,7 x myyntihinta).

Joulukuussa ostamani oma autopaikkaosake toimi kuitenkin lisävakuutena, jonka ansiosta sain nostettua lainoitusasteen yli 70 %:n ja siten sijoitetun oman pääomani tuottoa vielä hieman korkeammalle (edelleen positiivisella kuukausittaisella nettokassavirralla). Autopaikan osakekirja meni sen myötä pankin holvin pimeään hoivaan itse asunnon osakekirjan seuraksi. Oman pääoman bruttotuottoprosentti kämpälle on näin alkajaisiksi yli 20 %, mihin olen oikein tyytyväinen.

Tällä kertaa jaoin 21 v maksuajalle neuvotellun lainan kahteen yhtä suureen osaan (kummatkin n. 17 500 €), joista ensimmäinen on sidottu 12 kk Euriboriin ja toinen kiinteään korkoon. Oranssi pankki antoi ensimmäiseen 1,11 % marginaalin ja kiinteäksi koroksi tuli 2,52 %. Sain onneksi puhuttua hieman alennusta lainanperustamiskuluihin (yht. 200 € vs. hinnaston mukainen minimi 2 x 250 € = 500 €), mutta lainan kuukausittaiset hoitokulut tuplaantuivat kahteen lainaan jakamisen vuoksi (2,30 € -> 2 x 2,30 € = 4,60 €). Ensimmäiset 6 kk maksan vain korkoja, mikä kerryttää vuokratuloista vuokratilille puskuria yllättäviä vuokraustoimintaan liittyviä menoja varten.

Käytännön kaupanteko ja tulevaisuus

Kaupat taputeltiin myyjän valtuuttaman välittäjän kanssa pankin toimistossa. Hän lähetti vuokralaiselle postitse uuden vuokranantajan maksu- ja muut yhteystiedot sisältävän lapun. Lähestyin itsekin vuokralaista sähköpostitse kertoakseni, että asiat pysyvät ennallaan ja että mielelläni tapaisin lyhyesti, ihan vain jotta näemme toisemme. Tapasinkin hänet seuraavalla viikolla kaupungilla lyhyen ja mukavan tutustumisjutustelun merkeissä, mikä antoi tietoa hänen suunnitelmistaan. Vakuutuspuoli selvisi myös (minulle periytyneessä vuokrasopimuksessa ei ole siitä mainintaa). Kauppakirjan muste oli tuskin ehtinyt kuivua, kun ehdin sopivasti mukaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jossa linjasaneerauksen puitteet lyötiin lopullisesti lukkoon. Osallistumisoikeuteni todettiin kauppa- ja osakekirjan jäljennöksen avulla.

Nykyinen vuokralainen saattaa muuttaa pois joulun tienoilla, juuri ennen kuin linjasaneeraus alkaa tämän talon kohdalla. Pohdinkin nyt, toteuttaisiko asunnossa pienen kasvojenkohotuksen muun saneerauksen yhteydessä. Kylpyhuone luonnollisesti uusitaan täysin (osakkaiden näkemystä laattavalintoihin ym. pyydetään piakkoin), mutta keittiötä ja olohuonetta voisi myös parannella lattioiden ja seinien osalta. Koska asunto on tässä tapauksessa ollut vuokrattuna ennen osakkaan toteuttamaa remonttia, remontti olisi verovähennyskelpoinen pääomatuloista.

Jään pohtimaan asiaa, tyytyväisenä tekemääni sijoitusasuntokauppaan! Ei kahta ilman kolmatta? Ehkä kuitenkin odottelen hieman ja keskityn keräämään pääomaa.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 5/2017

Kesäkuu on saapunut, joskin kesä antaa vielä odottaa itseään. Sisällä lämmitellessä onkin nyt sopiva hetki naputella pieni katsaus toukokuun säästämis- ja sijoittamistoiminnasta. Muuttuvat menot näyttivät tältä:


Muuttuvien menojen budjetti (n. 500 €/kk) ylittyi taas, mutta onneksi ei yhtä hurjasti kuin huhtikuussa. Isoimmat menot liittyivät ruokaan ja autoon, jolla tuli tehtyä n. 1 000 km reissu (käsittäen myös matkailu-rivin majoittumisen).

Kuukauden poikkeuksellisen suuret kiinteät menot näkyvät listauksessa vain epäsuorasti ("Menot yhteensä"). Näiden suurin rasti oli erilaisten vakuutusmaksujen erääntyminen. Liikennevakuutuksen ja osakaskon siirsin Lähitapiolaan, jonka 80% bonustarjous oli vastustamaton ja toi itselleni onneksi vuositasolla yli 100 €:n säästöt. Harrastukseen meni 200 €:n vuosimaksu.

Oman kodin hoitovastike nousi kevään yhtiökokouksessa ja toukokuussa perittiin lisäksi ylimääräinen puolen kuukauden hoitovastike erästä projektia varten. MUTTA, säästäväisyyteni veden kanssa on kannattanut, sillä vesiennakkoni laski n. 10 €/kk ja viime vuodelta tuli hyvitystä toukokuun vastikemaksuihin yli 100 €.

Isoista kiinteistä menoista johtuen säästöön jäi huomattavasti pienempi prosentti kuin yleensä. Kesäkuussa heiluri saattaa heilahtaa hieman toiseen suuntaan, kun luvassa on lomarahat.

Rahasto- ja ETF-puolella tein normaalit Nordnetin kuukausisäästöt (5 x 150 €), mutta Seligsonin rahastosijoitukset (5 x 150 €) jätin toukokuussa väliin käteisen tarpeen vuoksi (asiasta enemmän alempana). Lisäksi lunastin kaikki osuuteni aktiivisissa rahastoissa (n. 7 500 €), ja suunnitelmani luopua niistä on nyt siis toteutettu. S-osuuksista tuli osuusmaksujen korkoja n. 50 €:n verran.

Osakepuolella vuorostaan osinkoja kilahti tilille Sampolta ja amerikkalaiselta Lowe's Companiesilta. Ostin kolme pientä erää Nokian Renkaita Nordnetin pienten ostojen kampanjassa, ja käteiskassan kasvattamiseksi myin positioni Sampossa, Fortumissa, Koneessa ja Wal-Martissa osinkojen irrottua. Valitsin salkusta myyntiin juuri nämä, koska en tällä hetkellä usko niiden suureen nousupotentiaaliin.

Kuukauden merkittävin askel oli toisen sijoitusasunnon ostaminen; asia oli ollut mielessä jo viime vuoden lopulla. Asunto tuli suunnitelmaani ajatellen portfolioon hieman etuajassa, mutta kun hyvä kohde löytyi, niin iskin ja tein kaupat. Omarahoitusosuuden kasaaminen oli syy yllä mainittuun käteisen tarpeeseen, ja koko prosessi aiheuttikin isot käyräheilahdukset omaisuuslajijakaumassani.

Kirjoitan tästä kehitysaskeleesta enemmän erikseen myöhemmin, mutta kaikki näyttää lähteneen hyvin käyntiin. Nyt mieleen hiipii väistämättä ajatus "ei kahta ilman kolmatta", ja kieltämättä se houkuttaa kun povattu pörssin korjausliike on nurkan takana (tosin niin se on ollut jo viimeiset vuodet...!). Toisaalta en tiedä, onko kauhean viisasta vähentää hajautusta entisestään ja keskittää sijoituksia liikaa asuntopuolelle. Kuten omaisuuslajijakaumani näyttää, oma asuntoni huomioiden varallisuudestani n. 70% on jo nyt siellä.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Mitä tehdä sijoitusasunnon yhtiölainalle?

Toisen sijoitusasuntoni hankintaprosessi on parhaillaan käynnissä. Toisin kuin ensimmäiseen sijoitusasuntooni, tämän asunnon osakkeisiin kohdistuu taloyhtiölainaa.

Mitä tehdä lainalle?

Lainaosuuden voi suorittaa joko maksamalla kuukausittaista "rahoitusvastiketta" (tunnetaan myös nimellä "pääomavastike") tai kokonaisuudessaan kerralla (yleensä valittuina ajankohtina vuodesta, etukäteen isännöitsijälle ilmoittamalla).

Tällaisen sijoitusasunnon ostajan kysymys siis kuuluu: kannattaako lainaosuus maksaa kerralla pois vai tulisiko maksaa suurempaa kuukausittaista yhtiövastiketta (hoitovastike + rahoitusvastike), kunnes lainaosuus on suoritettu? Ajattelin tässä postauksessa havainnollistaa vastauksen hakemista lyhyellä numeerisella esimerkillä.

Ensiarvoisen tärkeää on selvittää, kuinka lainaosuuden suoritukset käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa. Ne voidaan joko a) "tulouttaa" eli laskea yhtiön saamaksi tuloksi tai b) "rahastoida" eli siirtää yhtiön pääomaan erityiseen rahastoon. Kohteena olevan yhtiön käytäntöä voi tiedustella isännöitsijältä.

Tuloutus on vakiomenetelmä, sillä ainoastaan mahdollinen päätös rahastoinnista on tehtävä erikseen vuosittain yhtiökokouksessa. On hyvin tavallista, että kuukausittaisena vastikkeena maksetut lainasuoritukset tuloutetaan ja suuret kertasuoritukset rahastoidaan. Jälkimmäinen tehdään yleensä siksi, ettei yhtiön vuositilinpäätöksestä tulisi voimakkaasti ylijäämäinen ja yhtiö siten joutuisi verolle positiivisesta tuloksestaan.

Sijoittajalle on olennaista, että rahoitusvastikesuoritukset tuloutetaan. Silloin ne voidaan vähentää vuoden pääomatuloista hoitovastikkeen tavoin. Vaikutus näkyy oikeastaan kahdella tavalla: verotettavan pääomatulon määrä laskee ja oman sijoitusasunnon arvo nousee rahoitusvastikkeen verran. Oma pääoma siis kasvaa ja arvonnousuna näkyvä "voitettu" vero tulee maksuun vasta (vuosia) myöhemmin, kun asunnon myy.

Ja kuten tiedämme, euro tänään on paljon arvokkaampi kuin euro 10 vuoden päästä, sillä sen voi sijoittaa! Käteen jäävän likvidin pääomatulon suoraan, arvonnousun esimerkiksi muiden sijoituslainojen vakuutena käyttämällä.

Verojen maksua kannattaa viivästää niin pitkään kuin mahdollista. Tästä tässä optimoinnissa on kyse.

Otetaan esimerkkinä asunto, jonka myyntihinta on 75 000 €, velaton hinta 80 000 € ja yhtiölainaosuus siis 5 000 €. Vuokraksi saadaan vuokralaisen kanssa sovittua 500 €/kk ja taloyhtiölle tulee maksaa hoitovastiketta 125 €/kk. Rahoitusvastike on 50 €/kk. Unohdetaan yksinkertaisuuden vuoksi varainsiirtoverot ja velkavivut ja todetaan vain, että asunto ostetaan kokonaan omalla pääomalla.

Vaihtoehto 1 -- Tuloutettuna rahoitusvastikkeena

Asunnosta maksetaan tässä tapauksessa 75 000 €. Vuokrasta jää vastikkeiden jälkeen pääomatuloa 500 - 125 - 50 = 325 €/kk, mikä tekee 3 900 € vuodessa. Pääomaveron jälkeen käteen jää 0,7 x 3 900 € = 2 730 €. Muistetaan kuitenkin, että oma pääoma on myös kasvanut 50 €/kk eli 600 €/v, joten itselle jää 3 330 € ja asunnon arvo on 75 600 €. Yksinkertaistettuna tuottoprosentti on verojen jälkeen 3 330 € / 75 600 € = 4,4 %.

Vaihtoehto 2 -- Lainaosuus kerralla pois rahastoon

Asunnosta maksetaan tässä tapauksessa 80 000 €. Vuokrasta jää hoitovastikkeen jälkeen 500 - 125 = 375 €/kk, mikä tekee 4 500 € vuodessa. Pääomaveron jälkeen käteen jää 0,7 x 4 500 € = 3 150 €. Tuottoprosentti on verojen jälkeen 3 150 € / 80 000 € = 3,9 % eli pienempi kuin rahoitusvastiketta maksaessa.

Lopputulos

Tämän esimerkin pohjalta näyttää siis siltä, että yhtiölainaosuus kannattaa vero- ja tuottoedun ansiosta suorittaa pois vähitellen. Vai menikö tämä nyt ihan oikein? Mitä unohtui? :)

maanantai 8. toukokuuta 2017

Sijoittajan veroilmoitus

Niin saapui jokakeväinen veroehdotus. Lopultakin, sillä aloin jo ihmetellä onko verottaja vallan unohtanut minut!

Tämänkertainen ehdotus oli normaalia pidempi, mikä heijastaa laajamittaisemman sijoitustoimintani alkamista vuonna 2016. Koska käytän sijoittamisessa kotimaisia toimijoita (Nordea, Nordnet, OP, Seligson), sekä osakkeiden että rahasto-osuuksien ostot ja myynnit oli kirjattu veroehdotukseen mukaan voittoineen ja tappioineen, samoin osingot ja niistä tehdyt ennakonpidätykset. Varallisuustietoihin oli kirjattu myös sijoitusasuntoni ja velkoihin sijoitusasuntoa varten neuvottelemani laina. Varsin kätevää ja omaa työtä säästävää.

Tarkistukset


Omaksi tehtäväkseni jäi siis lähinnä tietojen tarkistaminen halutussa laajuudessa sekä vuokraustoimintaan liittyvien tulojen ja kulujen ilmoittaminen. Korjaukset ja muutokset voi tehdä netissä verottajan sivulla www.vero.fi pankkitunnuksin tunnistautumalla.

Tarkistuksessa huomasin pari virhettä:

1) Sijoitusasunnon huoneistonumero oli jostakin syystä merkitty väärin, ja niin ollen korjasin sen.

2) Sijoitusasuntolaina oli merkitty "muuksi velaksi", jonka korkomenot eivät olleet vähennyskelpoisia pääomatuloista. Korjasin velan tyypin tulonhankkimislainaksi ja merkitsin maksetut korot vähennyksiin. Toistaiseksihan sijoitusasuntolainan velan korot ovat vähennettävissä täysimääräisesti.

Lisäykset


Vuokraustoiminnan tulojen ja kulujen ilmoittaminen oli suoraviivaista, ainakin näin yhden sijoitusasunnon omistajalle:

1) Vuokralaisen maksamat vuokrat + vesimaksut, eli vuokratilille tullut raha bruttona

2) Maksetut yhtiövastikkeet ja vesimaksut

3) Muut vuokratuloon kohdistuvat kulut (sijoitusasuntolainan toimitusmaksu, lainan kuukausittaiset palvelumaksut, matkakulut näytöille ja yhtiökokoukseen [0,24 €/km], potentiaalisten vuokralaisten luottotietojen tarkistamiskulut, vuokrausilmoitusten kulut, Suomen Vuokranantajien jäsenmaksu jne.), joista olin vuoden varrella pitänyt kirjaa erillisessä Excel-tiedostossa

Verotettavaksi vuokratuloksi tuli viime syksyltä 3 kk:n ajalta runsaat 600 €, mistä lankeavan veron oletan kuittaantuvan pienempänä veronpalautuksena kuin mitä veroehdotukseen oli kirjattu. Toinen vaihtoehto on luonnollisesti maksaa veroa ennakkona, mutta miksipä antaa verottajalle lainaa kun saman summan voi tilille tulon ja veromätkyn lankeamisen väliseksi ajaksi sijoittaa itse tuottavasti?

Vielä pitäisi selvittää, miten suomalaisten välittäjien kautta omistamieni jenkkiosakkeiden osinkoverotuksen suhteen pitäisi menetellä, jottei tule maksettua liikaa veroja. Ainakin Nordnetin osalta asia näyttäisi olevan kunnossa, mutta Nordeasta en ole ihan varma. Samoin mietin vielä, kehtaako pienimuotoisella sijoitustoiminnallani merkata 205 € työhuonevähennyksen.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 4/2017

Vappu tuli lumisissa merkeissä, mutta sijoitusten saralla huhtikuun loppu oli onneksi lämpimämpi. Valitettavasti kuukausi oli aika vauhdikas muuttuvien menojenkin puolella:

 
Kun muuttuvien menojen budjetti on n. 500 €/kk voidaan siis todeta "pienehkö" ylitys :) Isoimmat menoerät liittyivät hammaslääkäriin, sukulointireissuihin (bensat ja matkailu) sekä hierojalla käymiseen (suurin osa kategoriasta "muut menot"). Säästöprosentti on tämän johdosta huonompi kuin normaalisti, mutta edelleen hyvä. Toukokuussa täytyy skarpata, vaikka erityiskuluja matkailun saralla on silloinkin tiedossa.

Sijoituspuolella jatkoin Seligsonin ja Nordnetin automaattisia rahasto-ostoksia. Lisäksi kasvatin Fortumin ja Sampon osakepositioitani osinkojen irtoamisen jälkeisessä dipissä, kiitos Nordnetin 0,99€ välityskulutarjouksen. Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ratkeaminen toi mukavaa nostetta pörssikursseihin kuun lopussa, samoin usean omistamani firman suotuisat osavuosikatsaukset. Kuukauden aikana kilahti tilille myös jonkin verran osinkoja: Coca-Cola, Fortum, UPM-Kymmene ja Wal-Mart raottivat kukkaroaan.

Huhtikuussa alkoi syyskuussa 2016 otetun sijoitusasuntolainan takaisinmaksaminen. Kuuden kuukauden lyhennysvapaan aikana vuokratilille kertyi hyvä puskuri erilaisia korjaustilanteista varten, kun maksoin lainasta vain korkoja ja loput vuokratuloista jäivät tilille. Sijoitus on mitoitettu niin, että lainaa lyhennettäessäkin se on selvästi kassavirtapositiivinen, eli vuokratilin saldo kasvaa joka kuukausi verojenkin jälkeen.

Kirjoitin joulukuussa S-osuuskauppojen jäsenyyksien hankkimisesta "erilaisena sijoituksena". Liityin yhteensä 13 osuuskauppaan ja sijoitin siten 1300 € jäsenmaksujen muodossa. Nyt on tullut se aika vuodesta, jolloin osuuskaupat maksavat korkoja jäsenmaksuille. Esimerkiksi HOK-Elannon edustajisto päätti huhtikuun lopussa, että tänä vuonna maksetaan 10 % korkoa. Toivotaan, että muutkin edustajistot kautta maan päätyvät korkeisiin prosentteihin.

Koskahan povattu pörssiromahdus tai vähintäänkin reilu korjausliike oikein tulee? Kaveri kehotti jo myymään pörssiomistukset. Pitäisikö sillä tavoin vapautuvat varat laittaa nyt toiseen sijoitusasuntoon turvaan? Verojen maksaminen pörssin voitot kotiuttaessa kirpaisisi. Taloudesta kuuluu toisaalta hyviä uutisia, kun Suomikin näyttää päässeen nousukauden imuun. Kukapa näitä osaisi ennustaa?!

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vakuutusten kilpailuttaminen

Erilaiset vakuutusmaksut tulevat itselleni ajankohtaisiksi aina keväisin. Noin vuosi sitten havahduin tilanteeseen, jossa minulla oli kaksinkertainen matkavakuutus, eli sekä oma vanha vakuutus että työnantajan maksama eri yhtiön kautta. Säästäminen oli tuossa tilanteessa helppoa: peruutin oman vakuutukseni, jonka hinta oli joitakin kymmeniä euroja vuodessa.

Tänä keväänä aloin miettiä autovakuutukseni kilpailuttamista. Sivusto www.kilpailuttaja.fi toimi hyvänä lähtökohtana, joka antoi perspektiiviä saatavilla olevista hinnoista ja vaihtoehdoista. OP-Pohjolan liikenne- ja osakaskovakuutukseni vuosihinta oli noin 450 €, 50 %:n liikennevakuutusbonuksella (ajohistoriani on vielä rajallinen) ja 150 €:n kasko-omavastuulla. Sivusto paljasti, että huomattavasti parempia hintoja voisi olla saatavilla muilta yhtiöiltä.

Seurasin muutakin mainostamista ja bongasin Lähitapiolan tarjouksen. Heidän nettisivullaan tekemäni kokeilu paljasti, että saisin liikennevakuutuksen 80 %:n bonuksella ja osakaskon 200 €:n omavastuulla alle 300 € vuosihintaan. Tiedustelin oman yhtiöni "parasta tarjousta", kilpailijan hinnan pöytään lyöden, ja kun minulle ei luvattu kuin 20 % alennusta osakaskoon, asia oli selvä. Autovakuutukseni siirtyi näin ollen Lähitapiolaan ja rahaa säästyi vuositasolla yli 100 €, esimerkiksi sijoitustoimintaan käytettäväksi.

Olen myös kartoittanut kotivakuutuksen hintoja, mutta toistaiseksi OP-Pohjolan hinta on kilpailukykyinen. Lisäksi vakuutusmaksujen osittainen kattaminen muusta pankkiasioinnistani (esim. asunto- ja sijoitusasuntolaina) kertyvillä bonuksilla on OP-Pohjolan hyvä etu.

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 3/2017

Aprillipäivä on koittanut, mutta ajattelin kuitenkin katsauksen puitteissa pysyä raa'asti totuudessa! :) Maaliskuun 2017 muuttuvat menot olivat tällaiset:


Tavoite n. 500 €:n muuttuvista menoista meni maaliskuussa aivan harakoille, lähinnä hammaslääkäri- (suurin osa terveysmenoista) ja hierojakustannusten (muut menot) vuoksi. Mutta kuten viime kuun loppukaneetissa tuli todettua, elämää on elettävä tässä ja nyt, joten jos on jotakin tärkeää hoidettavaa niin sitten sitä hoidetaan mahdollisuuksien puitteissa eikä kitkuteta säästämisen takia.

Tulopuolella kuukausi oli hyvä, sillä normaalin palkan lisäksi tilille kilahti vielä firman vuosibonus, joka toki jäi taas kerran kaikkien työntekijöiden toiveita pienemmäksi.... Niinpä säästöprosentti on isommista menoista huolimatta tavoitetasolla. Osinkoja tuli vaatimattomasti 37 €:n verran (Kone ja Qualcomm), mutta on sekin aloittelevalle sijoittajalle jotain. Huhtikuussa on luvassa lisää Suomi-osakkeiden osinkoja.

Maaliskuun aikana ei tullut tehtyä suoria osakekauppoja, mutta automaattinen kuukausisäästäminen Seligsonin ja Nordnetin rahastoihin/ETF:iin (molempiin 5 x 150 €) jatkui.

Nordnet ilahdutti tämän viikon lopulla ilmoittamalla elokuun loppuun asti kestävästä kampanjasta, jossa kotimaisia pörssiosakkeita voi ostaa 200 euroon asti 99 sentin kaupankäyntikuluilla. Näiden max. 200 €:n kauppojen määrää ei ole rajoitettu. Kulut ovat siis minimissään 0,5 %, mikä on jopa Nordean 1 %:n kattoa parempi. "Bonuksena" tällaiset pienet ostokset lasketaan mukaan seuraavan kuukauden kaupankäyntitasoa (ja siten -kuluja) määriteltäessä.

Projektini kokonaistilanteen päivitys tarjosi myös ilahduksen aiheen, sillä kokonaisvarallisuuteni saavutti maaliskuussa 100 000 €:n rajapyykin. Asuntovarallisuuden osuus on n. 63 % (oma asunto 45 %, sijoitusasunto 18 %), suorissa osake-/ETF-sijoituksissa on 12 %, erilaisissa rahastoissa on 19 % ja loput varallisuudesta on käteisenä. Siirtyminen aktiivisista rahastoista passiivisiin rahastoihin ja osakesijoituksiin on lisäksi edennyt hyvin projektin alettua. Tästä on siis hyvä jatkaa opettelua.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 2/2017

Kuukausi on taas vaihtunut! Blogin päivittäminen ei terveysmurheiden vuoksi ole ollut prioriteeteissa, mutta ainahan tämä "pakollinen" katsauspostaus ja kokonaistilanteen päivitys täytyy saada aikaiseksi. Helmikuun muuttuvat kulut olivat seuraavanlaiset:



Kulut jakautuivat aika tasaisesti ruoan, auton ja terveyden välillä. 500 €:n budjettiin tuli melkein mahduttua! Helmikuun säästösumma on hieman pienempi kuin yleensä, johtuen 1) harrastukseen liittyvän kiinteän menon sattumisesta tälle kuukaudelle ja 2) pienemmästä palkasta, kun sairauslomani ylitti työehtosopimuksemme palkallisen sairausloman pituuden muutamalla päivällä. Olen kuitenkin hakenut Kelan sairauspäivärahaa, joka kattaa erotuksen osittain. Palasin töihin kolme viikkoa sitten, mikä on ollut hyvä homma.

Normaalit kuukausisäästämiset Seligsonin passiivisiin rahastoihin ja Nordnetin superrahastoihin/ETF:iin (kummatkin 5 x 150 €) tapahtuivat automaattisesti. Todella tylsää, mutta toimivaa! Lisäksi suurensin teknologiafirman osakepositiota aktiivisesta rahastosta vapautuneella pääomalla. Lehtikirjoittelua on tullut seurattua jonkin verran ja siellä on edelleen menossa sama spekulointi ja kohkaus laskukauden alkamisesta kuin ennenkin, vaikka kukaan ei osaakaan ennustaa sitä oikein.

Blogosfääri on vuorostaan tarjonnut mielenkiintoista yksilötason pohdintaa, kuten aina. Useampikin kirjoittaja (yksi esimerkki) on suorastaan myöntänyt olevansa hieman hukassa sen kanssa, miten oma talousprojekti ja elämän eläminen "tässä ja nyt" sopivat yhteen. Viime aikojen tapahtumat omassa elämässä ovat myös muistuttaneet, että elämää täytyy elää koko ajan, ei vain "sit-kun" -mentaliteetilla tiukasti säästäen, koska mistään "sit-kun" -ajasta ei ole takeita.

Optimaalista onkin, jos pystyy löytämään omaan projektiinsa balanssin: mieliteoille sekä unelmien toteuttamiselle myös juuri nyt täytyy olla tilaa ja lupa, mutta toisaalta on samalla pyrittävä jatkamaan vastuullista säästämistä ja sijoittamista tulevaisuuden turvaamiseksi. Siis EI kitkuttamiselle, KYLLÄ elämiselle! :)

torstai 2. helmikuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 1/2017

Tammikuussa 2017 tuli "vingutettua Visaa" seuraavien muuttuvien menojen verran:



Muuttuvien menojen budjettini on n. 500 €/kk, joten varsin hyvin meni. Päivitin normaaliin tapaan myös projektini kokonaiskatsauksen kokonaisvarallisuuden ja sen jakauman kehittymisen osalta.

Kuukausi oli sinänsä minulle täysin poikkeuksellinen, koska olin ensimmäistä kertaa elämässäni viikkoja sairaslomalla eräästä toimenpiteestä johtuen. Terveysmenot olivatkin käytännössä paljon isommat, mutta ne menevät onneksi hoitokuluvakuutuksen piikkiin. Suurimmat itselle maksettavaksi tulleet kuluerät olivat sukulaismatkailu (muuten olisin mökkihöperöitynyt toipilaana!) ja ruokailu (lounaatkin tammikuussa kotona työpaikan sijaan, toisaalta myös kuluitta syömistä muualla, joten numero on sinänsä aika normaalitasolla).

Automatisoitu kuukausisäästäminen Seligsonin passiivisiin rahastoihin (5 x 150 €) ja Nordnetin ETF:iin/superrahastoihin (5 x 150 €) jatkui tavanomaiseen tyyliin. Nappasin kyytiin myös kolmen osinkoja maksavan arvofirman osakkeita aktiivisista rahastoista vapautuneella pääomalla: Konetta, UPM:ää ja amerikkalaista Qualcommia. Nämä ostot tapahtuivat osavuosikatsauksia tai muita uutisointeja seuranneista "alennusmyynneistä". Firmat ovat kuitenkin vahvasti etabloituneita ja luotettavia tuloksentekijöitä, joten odotan osakkeiden menestyvän hyvin näennäisistä ylireagoinneista huolimatta.

Toipilaana oleminen on sattuneesta syystä pistänyt miettimään elämänarvoja ja prioriteetteja aika syvällisesti. Tätä toipumiseen kuluvaa "vapaa-aikaa" ei toki voi siihen liittyvien rajoitteiden ja huolien takia verrata siihen "vapaaherran" elämään, jonka taloudellinen riippumattomuus mahdollistaa. Mutta siitä huolimatta olen vasta nyt käsittänyt esimerkiksi sen, kuinka merkittävää ja arvokasta osaa työyhteisöni näyttelee elämässäni. Useinhan on niin, että jonkin asian arvon tajuaa vasta sen puuttuessa. Olenkin innoissani taas kohta palaamassa takaisin töihin.

Tilanne herätti kysymyksen: mikä korvaa tuon työyhteisön, mikäli taloudellinen riippumattomuus suo minulle myöhemmin mahdollisuuden siirtyä vapaaherraksi? Harrastusyhteisö, laajennettu perhe, vai joku muu? Tavallisellekin eläkkeelle siirtyvät ihmiset joutunevat välittömästi kasvotusten tämän kysymyksen kanssa, vaikken itse ollut sitä ollenkaan aikaisemmin tajunnut.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 12/2016

Hyvää uutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Kuukausikatsaus tulee sattuneesta syystä hieman normaalia myöhemmin, mutta taas on numerot tungettu masiinaan ja saatu ulos tuloksia. Varallisuuden kokonaiskuva on myös päivitetty. Alle on listattu joulukuun menot, muuttuvien menojen osalta budjettitavoite on siis noin 500 €/kk:


Joulukuusta johtuen budjetin paukkuminen oli odotettavissa, mutta yllättävän hyvin kuitenkin meni. Jouluun liittyvät menot (lahjat sekä bensarahat) ovat selkeästi hallitsevassa asemassa, kun taas ruokamenot olivat yllättävän pienet, joulun sukulointien vieraspöytäruokailutkin huomioon ottaen. Paino ei kuitenkaan laskenut :)

Ennen oman asuntolainan lyhennystä jäi säästöön n. 70 % nettotuloista, mihin olen tyytyväinen. 12 kk:n liukuva säästösumma on alle 20 000 €:n tavoitteen, mutta täytyy ottaa huomioon, että suurin osa mukaan laskettavista kuukausista on ajalta ennen koko tämän vaurastumisprojektini aloittamista.

Osakepuolella ei joulukuussa tapahtunut mitään ihmeellistä. Automatisoitu rahasto- ja ETF-säästäminen jatkui sekä Nordnetin että Seligsonin puolella. Sain lisäksi muutamat ensimmäiset osinkoroposet Coca-Colan osakkeista Nordnetin kautta ja hankin yhden firman osakkeita runsaalla 1 000 €:lla, avaten sitä myöten Nordean arvo-osuustilini aktiiviseen käyttöön.

Nordean arvo-osuustilin arvopaperisäilytys on maksutonta, kunhan tekee ainakin yhdet kaupat vuosineljänneksessä. Yllätyinkin siksi eilen, kun minulta oli veloitettu 2,95 €:n palvelumaksu joulukuulta. Menin puoliksi vihastuneena Nordeaan chattilinjoja pitkin, ja virkailija selitti että vasta ensimmäisen oston jälkeinen neljännes on maksuton. Totesin, etten tuollaista ehtoa kyllä ollut nähnyt missään ja tunsin itseni kovin höynäytetyksi, kun juuri tuota säilytyksen kuluttomuutta mainostetaan yhtenä houkutusvalttina. Virkailija otti palautteen vastaan, lupasi ottaa asian käsittelyyn ja palautti palvelumaksun korkojen kera, mistä luonnollisesti kiitin. Pyysin myös linkkiä paikkaan, jossa tuon ensimmäisen palvelumaksun veloittamisesta kerrotaan potentiaaliselle asiakkaalle selkeästi, mutta ei ole näkynyt ainakaan vielä.

Jatkoin aktiivisista rahasto-osuuksista luopumista joulukuussa lähes 9 000 €:n edestä, lähinnä toisen sijoitusasunnon ostoa varten ja kotiuttaakseni Trump-manian arvonnousuja.

Koska sopivaa asuntokohdetta ei kuitenkaan ole vielä löytynyt, rahastoista vapautuneet varat ovat osin käteispuskurissa ja osin parissa muussa "erilaisessa" sijoituskohteessa, joista kirjoitin: S-osuuskauppojen jäsenyydet ja oman autopaikkaosakkeen hankkiminen sen vuokraamisen sijaan. Ensin mainitusta saa korkotuloja, kun taas jälkimmäistä voi mielestäni pitää järkevänä säilytyspaikkana pääomalle, oman asunnon arvon nostajana ja vuokramenojen vapauttajana muuhun sijoitustoimintaan, vaikkei se ihan puhtaasti sijoitus olekaan.

Oikein hyvää ja menestyksekästä säästö- ja sijoitusvuotta 2017 teille kaikille!