torstai 20. heinäkuuta 2017

Kyllä sitä ennen wanhaankin osattiin

Tykkään kierrellä antikvariaateissa ja hypistellä vanhoja, ennen 1900-lukua julkaistuja kirjoja. Näin kesälomalla siihen liikenee onneksi enemmän aikaa. Vanhat kirjat voi parhaassa tapauksessa nähdä jopa eräänlaisena sijoituksena, koska niitä ei osteta käyttöarvon vaan fyysisen objektin arvon vuoksi. Yleensä nimenomaan ensipainokset ovat arvokkaita, mutta erityisesti 1700-luvulta taaksepäin mentäessä kaikki tuppaa olemaan melko arvokasta.

Osakemarkkinoihin verrattuna alalla on epälikvidimmän markkinan piirteet, sekä hyvässä että pahassa. Yhtäältä jotkut ostavat teknologiakirjallisuutta, toiset matkaopuksia, ihan kuin jotkut ostavat IT-yhtiöiden ja toiset lentoyhtiöiden osakkeita. Toisaalta tapahtuu hinnoitteluvirheitä, ja niistä voi hyötyä mikäli tietää mitä tekee. Toiminta vaatiikin aikaa ja ajan kanssa hankittua erikoistunutta tietämystä objektien arvosta. Jotkut kirjat voivat lojua hyllyissä vuosia, toiset saatetaan repiä käsistä.

Hiljattain sattui käsiin kiva ja suhteellisen hyväkuntoinen historia- ja sijoitusintressini yhdistävä opus, jonka ostin:


Vanhalla fraktuura-fontilla kirjoitetun opuksen nimi on Miten kopeekka kaswoi Tuhanneksi Ruplaksi -- Kertomus Keinolan Pekalle ja Kauppalan Paawolle rikastumista warten. Amerikasta. Se on painettu Turussa J. W. Lilljan kirjapainossa vuonna 1859. Kyseessä on suomennos brittiläisen Robert Kemp Philpin teoksesta How a Penny Became a Thousand Pounds vuodelta 1856. Lyhennettyä suomenkielistä uusintapainosta vuodelta 1958 saa pikkurahalla, mutta kuten aina kirja-alalla, tämä ensipainos on paljon arvokkaampi.

Opuksen selailu osoitti muun muassa sen, että jo 1800-luvulla tämä kansanvalistaja vannoi korkoa korolle -ilmiön nimeen. Nimittäin "kaswua kaswulle"-ilmiön (s. 19) nimeen: "... sillä woitto pannaan aina pääsummaan ja pääsumma käytetään aina woiton enentämiseksi" (s. 33).

"Mutta jos asettaa asiansa niin, että osa kustaki kylwöstä pannaan waralle ja sen taas niin, että se kasassa ollessaanki kaswaa, olkoonpa itse hidas taikka uuttera, maatkoon taikka walwokoon; niin hän tulee rikkaaksi yhtä warmaan kuin aurinko kunaki aamuna nousee, eli pellot kunaki syksynä lainehtiwat merenmuotoisina kultawaippaneen. Kopeekan määrätöin etewyys nisuun werrattuna on sen wiljeleminen waaratta [aiemmin tekstissä viitattiin mm. myrskyihin, tuholaistoukkiin ja rakeisiin] ja työttä. Rupla on koko joukko kopeekoita, miten tähkä on koko joukko jywiä." (s. 19)

Täytyy sanoa että ihan kuin nykyajan sijoitusopasta lukisi, mutta vanhalle kansalle sovitettuna. Osattiin sitä siis ennenkin! :)

P.S. Mikäli saavuit tälle sivulle googlaamalla teoksen nimen, olen valmis myymään sen sopivaan hintaan. Mainitse asiasta kommenttikentässä.

1 kommentti:

  1. Moi!

    Erään blogini kommentin perusteella sain idean rakentaa kattavan vertailun siitä, miten suomalaisten talousbloggareiden nettovarallisuus ja matka kohti taloudellista riippumattomuutta on vuosien varrella mennyt. Todistetusti tällainen vertailu kiinnostaa erittäin monia lukijoita.

    Jos siis jaksat kuluttaa hetken ja laittaa oman blogisi nimen ja nettovarallisuutesi kasvun vuosien varsilta tähän Excel-taulukkoon:
    https://docs.google.com/spreadsheets/d/1v8tcl0A3TV84whxQixabddcay-VXTM2EMXyubFyiNrM/edit?usp=sharing
    olisi se hienoa. Linkistä saa oikeudet muokata tiedostoa. Lähetin suurimmalle osalle talousbloggareista tämän sähköpostilla, mutta en löytänyt blogistasi yhteystietoja, joten laitoin tämän kommentiksi. Kaikki tiedoston tiedot ovat luonnollisesti yhteisesti kaikkien bloggaajien vapaassa käytössä.

    Ja huom, mikäli tarkkoja lukuja ei menneisyydestä löydy, voi laittaa ihan hyvin myös suunnilleen arvioita. Omatkin lukuni saattavat heittää tonnin sieltä täältä siltä ajalta kun en blogia vielä pitänyt. Tärkeintä, että hidas, mutta varma kasvu voidaan kuvata entistä paremmin tämän vertailun myötä lukijoille.

    Kiitos ja toivottavasti saadaan tästä iso ja kattava katsaus!

    VastaaPoista