torstai 29. kesäkuuta 2017

Iäkkään edunvalvottavan varojen sijoittaminen järkevästi?

Toimin erään iäkkään sukulaiseni edunvalvojana. Hän edustaa sijoittamisen usein uhkapelinä kokevaa sukupolvea, ja niinpä hänelle on kertynyt lähes kuusinumeroinen summa säästöjä, jotka makaavat nyt käytännössä korottomilla tileillä. Varoille ei hänen terveydentilansa vuoksi ole tarvetta, ja olenkin uuden tehtäväni puitteissa alkanut miettiä, kuinka niitä hoitaisi vastuullisimmin.

Oman harrastuneisuuteni myötä olisi helppo sijoittaa varoja konservatiivisesti erilaisiin osakkeisiin ja rahastoihin. Toisaalta on kunnioitettava koko perikuntaa, ja niinpä varallisuuden potentiaalinen pieneneminen markkinoiden "niiatessa" on pakko poistaa yhtälöstä, muun kuin inflaation osalta. Se tekeekin hommasta haasteellisempaa.

Lain asettamat puitteet

Edunvalvojan tehtävää säätelee laki holhoustoimesta, joka ottaa kantaa myös edunvalvottavan eli "päämiehen" varojen hallinnointiin. Varojen sijoittamiseen tarvitaan maistraatin lupa, paitsi seuraavissa 34 §:n 13:nnen momentin luetteloimissa tapauksissa:

-------
[Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:] antaa rahalainaa tai vastiketta antamalla hankkia sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettuja rahoitusvälineitä taikka osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:
 
a) varojen tallettamista Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneeseen luottolaitokseen;
 
b) valtion, Ahvenanmaan maakunnan, kunnan tai kuntayhtymän liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen hankkimista;
 
c) sellaisten arvopapereiden hankkimista, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa pörssissä, säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä;
 
d) osuuksien hankkimista Suomessa rekisteröidyssä sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 9 kohdassa mainitun sijoitusrahastodirektiivin mukaisessa sijoitusrahastossa tai sellaisessa sijoitusrahastolain 128 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ulkomaisessa yhteissijoitusyrityksessä, joka mainitun 128 §:n 2 momentin mukaan saa markkinoida osuuksiaan Suomessa;
 
e) osuuksien hankkimista sellaisessa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014) tarkoitetussa vaihtoehtorahastossa, jonka pääomasta on sen sääntöjen mukaan aina vähintään kolme neljäsosaa sijoitettuna a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin talletuksiin, joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin ja jonka osuuksia voidaan mainitun lain 13 luvun mukaisesti tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille;
 
f) a–e alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin rinnastettavien oikeusministeriön asetuksella säädettävien rahoitusvälineiden hankkimista;
 
g) sellaisten osakkeiden tai osuuksien hankkimista, joiden tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista.
-------

Esimerkkejä mahdollisuuksista

Varat voi siis laittaa turvallisesti vaikkapa Bank Norwegianin säästötilille, josta korkoa tulee 1,75% (kohta a) käytännössä ilman tappioriskiä. Osake- ja rahastosijoittaminen Helsingin pörssissä on myös mahdollista (kohdat c ja d), mutta samalla tulisi hyväksyneeksi tappioiden tekemisen mahdollisuuden.

Sama tappioriski piilee myös asuntosijoittamisessa, mikäli asuntojen hinnat sattuvat laskemaan nykyhetken ja perinnönjakohetken välillä. Lisäksi asunto-osakkeen hankkimiseen tarvittaisiin maistraatin lupa (saman pykälän 10. momentti, ei näy yllä lainatussa osassa), mikä hidastaa "iskukykyä" hyvän kohteen ilmaantuessa markkinoille.

Toisaalta on mahdollista hankkia esimerkiksi pankkien säästövakuutustuotteita (niitä kuuluisia vakuutuskuoria, joiden tiimoilta pääministerikin on ollut uutisissa), kuten esimerkiksi Nordean Visio -vakuutuksen "Tuottokori". Se koostuu erilaisista rahastoista ja muista sijoitustuotteista.

Hyvänä puolena tappiota ei voi vakuutuskuoren valitsemalla tehdä, sillä vakuutuksen edunsaajana toimiva kuolinpesä saa varmuudella ainakin sijoitetun pääoman. Toisaalta tuotot kärsivät hallinnointipalkkioista, joita maksetaan käytännössä kahdessa kerroksessa: sekä korin hallinnoinnin että sen sisältämien rahastojen hallinnoinnin osalta. Tuo nimenomainen esimerkkikori on vuodesta 2009 tuottanut vuosittain n. 4%, mutta nyt onkin ollut harvinaisen pitkä nousukausi.

Millaisia ajatuksia lain sallimat mahdollisuudet teissä herättävät? Mitä te tekisitte tai olette tehneet vastaavassa tilanteessa?

5 kommenttia:

  1. Pitäisin palaverin perillisasemassa olevien sukulaisten kanssa ja kertoisin heille yllä mainitut seikat ja sen, että edunvalvojalla on oikeus tehdä sijoitukset em. säännösten perusteella ilman muiden hyväksyntää ja haluan kuulla myös heidän näkemykset ennen sijoitusratkaisun tekemistä. Sitten tekisin ehdotuksen millä tavalla varat kannattaisi sijoittaa.

    Sijoittaminen sitten riippuukin miten paljon tällä edunvalvottavalla on eläke ja miten hyvin se riittää elinkustannuksiin ja oikein kunnon hemmotteluun. Panostaisin kyllä kovasti tuohon rahojen käyttöön edunvalvottavan hyväksi. Siitä ei tule sapiskaa varmasti ainakaan maistraatilta ja täytyy olla kyllä muiden perillisten moraalittomia, jos heiltäkään tulee moitteita.

    BN ja superrahastot + etf:t olisivat ne instrumentit, joihin sijoittaisin. Suhdelukuja en voi antaa, kun ei eläke ym. tietoja ole kirjoituksessa esitetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ajatuksistasi! Selvennätkö vielä mitä tarkoitat BN:llä?

      Poista
    2. No nyt tajusinkin itse, että ilmeisesti BN = Bank Norwegian... :)

      Poista
  2. Edunvalvojan tehtävänä on valvoa edunvalvottavansa etuja, ei perillisten. Valitettavan usein näen tämän edunvalvojilta unohtuvan.
    En tarkoita että se olisi sinulta ollenkaan unohtunut, ymmärrän kyllä että ison summan makuuttaminen korottomalla tilillä ei tunnu järkevältä, ja jopa vähän ahdistaa.

    Mutta tämä vanhus on itse rahansa säästänyt, ja ne käytettäköön kaikin voimin hänen hyväkseen. Perilliset kerätkööt omat rahansa.
    Sinun ei tarvitse - eikä itse asiassa pidäkään! - suvulta kysellä, mitä rahoille tehdään, koska ne eivät ole suvun rahoja!

    Esimerkiksi:
    Jos vanhuksen toimintakyky on heikentynyt, palkkaa fysioterapeutti käymään viikottain häntä jumppauttamassa.
    Jos ravitsemustila on heikentynyt, pidä huoli että hänellä on aina saatavilla maistuvia makupaloja.
    Jos hoitopaikka (oletan tekstisi perusteella, että hän on tallaisessa) ei ole mieluinen, vaihda sitä.
    Pidä huoli että hän saa tehdä mieluisiaan asioita. Ulkoilua päivittäin ainakin kesäaikaan, musiikkielämyksiä (onnistuu hoitopaikassakin), tms/jne.

    Anteeksi avautuminen, hoidat varmasti sukulaisesi rahoja mallikkaasti, eikä muu toki olisi Maistraatin tarkassa valvonnassa mahdollistakaan.
    Mutta käytä hyvä ihminen nämä rahat ensisijaisesti tämän vanhuksen hyväksi, äläkä perillisten etuja miettien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nämä ovat tärkeitä pointteja ja ehdotuksia.

      Poista