perjantai 23. kesäkuuta 2017

S-osuuksien tilipäivä

Kirjoitin joulukuussa "erilaisesta sijoituksesta", eli S-osuuskauppojen jäsenyyksien hankkimisesta. Hankin jäsenyyksiä muilta mallia ottaen yhteensä 13 kpl, mikä tarkoittaa 1 300 €:n sijoittamista jäsenmaksuihin.

Nyt on tullut tilipäivä eli aika tarkistaa S-Pankin tililtä, millaista korkoa (eli periaatteessa osinkoa) nämä S-osuuskaupat maksoivat tänä vuonna. Saldo näyttää tältä:

Maksupäivä Summa Tapahtumalaji Maksaja/Saaja
25.6.2017 +20,00   OSUUSMAKSUN KORKO EEPEE
25.6.2017 +8,00   OSUUSMAKSUN KORKO PIRKANMAA
25.6.2017 +10,00   OSUUSMAKSUN KORKO TURUN OSUUSKAUPPA
25.6.2017 +6,00   OSUUSMAKSUN KORKO SATAKUNTA
25.6.2017 +3,00   OSUUSMAKSUN KORKO HÄMEENMAA
25.6.2017 +5,00   OSUUSMAKSUN KORKO ETELÄ-KARJALAN OSK
25.6.2017 +6,00   OSUUSMAKSUN KORKO KESKIMAA
25.5.2017 +10,00   OSUUSMAKSUN KORKO HOK-ELANTO
25.5.2017 +20,00   OSUUSMAKSUN KORKO KPO
25.5.2017 +12,00   OSUUSMAKSUN KORKO PKO
25.5.2017 +10,00   OSUUSMAKSUN KORKO OK SUUR-SAVO
25.5.2017 +5,00   OSUUSMAKSUN KORKO MAAKUNTA
25.4.2017 +6,00   OSUUSMAKSUN KORKO SSO

Viime vuoteen verrattuna (ks. esimerkiksi täältä tai täältä) korot säilyivät ennallaan, pois lukien Hämeenmaa joka laski korkoa viidestä kolmeen euroon. 

Korkojen summa on 121 €, mikä tarkoittaa bruttotuottona (121 / 1300) x 100 % = 9,3 %. Ei siis paha ollenkaan. Pääomaveroa näistä koroista menee vain 7,5 % (n. 9 €). Sijoituksen nettotuotto on sen myötä 8,6 %, mitä pidän näin riskittömälle kohteelle erittäin hyvänä. Harmillista kyllä, yhteen jäsenyyteen ei tosiaan voi sijoittaa enemmän kuin 100 € ...

Nämä hilut voi nyt sijoittaa muualle kasvamaan "korkoa korolle". Jos olisin oikein hardcore, niin kävisin eroamassa noista 13 osuuskaupasta, sijoittaisin 1 300 € pääoman puoleksi vuodeksi muualle, ja kävisin taas ennen joulua liittymässä uudelleen. Mutta ihan niin HC en ole. Toki en kyllä tiedä sitäkään, onko osuuskauppojen pykälissä jotakin joka estäisi moisen vekslaamisen. :)

Hyvää juhannusta!

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Toinen sijoitusasunto on salkussa

Viittasin toukokuun kuukausikatsauksessa merkittävään finanssitapahtumaan: toisen sijoitusasuntoni hankkimiseen. Dokumentoin tässä prosessiin liittyviä ajatuksia ja vaiheita sekä itselleni että muiden hyödyksi.

Toisen sijoitusasunnon hankkiminen ei ollut osa sijoitussuunnitelmaani kaudelle 9/2016-8/2017, mutta onnistuminen ensimmäisen asunnon kanssa sai minut miettimään toisen hankkimista jo viime syksynä. Niinpä hain lainalupauksen ja tein loppuvuonna eräästä yksiöstä jopa tarjouksen, joka ei kuitenkaan mennyt läpi. Alkuvuoden 2017 terveysmurheet jättivät projektin taka-alalle, mutta keväällä tokenin taas horroksesta.

Asunnon speksit

Kohde on alle 30m2 yksiö, jota myytiin yleisillä markkinoilla. Se sijaitsee samalla alueella kuin ensimmäinen sijoitusasuntoni, siis kehyskaupungin keskustan tuntumassa. Kohteen hoitovastike on samoin keskiarvon tuntumassa (3,5 €/m2). Se oli vuokrattuna reilun 400 €/kk hintaan ja on ollut saman vuokralaisen käytössä jo vuosikausia. Kävin yksityisnäytöllä, mutta vuokralaista en tavannut; tilanne vaikutti joka tapauksessa olevan kunnossa vuokralaisen osalta, sekä välittäjän kautta kuulemieni että itse selvittämieni asioiden perusteella.

Tieto linjasaneerauksen alkamisesta tänä syksynä herätti mielessäni kysymyksiä kohteen kannattavuudesta. Onneksi saneerauksen suunnitteluprosessi oli kuitenkin päässyt jo siihen vaiheeseen, että hankkeen kustannukset olivat käytännössä selvillä (n. 700 €/m2), minkä myötä pystyin lisäämään ne laskelmiini. Taloyhtiöllä on myös ollut tapana "tulouttaa" rahoitusvastikkeet, mikä on sijoittajaosakkaalle hyödyllistä; ostohetkellä asuntoon kohdistui velkaa n. 1 500 € aikaisemmista taloyhtiöremonteista.

Kämppä ei ole yhtä hyvässä kunnossa kuin ensimmäinen sijoitusasuntoni, mutta se näkyi myös hintapyynnössä. Olenkin ajatellut, että sitä voisi jatkossa vuokrata lemmikilliselle henkilölle. He tuppaavat olemaan vastuuntuntoisia, mutta heillä on usein hankaluuksia vuokrata asuntoa yksityisiltä toimijoilta.

Ihan näin vanhasta kämpästä ei ole kyse.... :)

Rahoituspuoli

Joka tapauksessa Excel-lomakkeeni näytti vihreää valoa ja positiivista kassavirtaa myös tulevan linjasaneerauksen aiheuttama rahoitusvastike huomioon ottaen, minkä myötä olin valmis tekemään tarjouksen. Se oli n. 5 % pyynnön alle, minkä myyjä hyväksyi, ja niin kaupat syntyivät velattomaan hintaan 50 000 €. Tarjousprosessi hoitui kokonaan sähköpostitse ja puhelimitse; välittäjä vahvisti myyjän hyväksyneen tarjouksen n. 15 minuuttia sähköpostilla tekemäni tarjouksen jälkeen. Nopeaa toimintaa!

Kuten yllä totesin, laina toisen sijoitusasunnon hankkimista varten oli neuvoteltu jo viime vuoden lopulla. Ennen tarjouksen tekemistä varmistin kuitenkin pankkiyhteyshenkilöltäni, että lainalupaus oli edelleen voimassa, sillä olihan viime keskustelusta kulunut noin puoli vuotta. Ajatuksissa oli velkavivuttaa sijoitus niin, että laittaisin kohteeseen suurin piirtein 30 % omaa pääomaa ja 70 % lainarahaa. Tässä tapauksessa lainarahan osuus olisi hieman pienempi, sillä taloyhtiölaina pienensi asunnon vakuusarvoa normaalista 70 %:sta (käyttämäni pankki laskee näin: vakuusarvo = 0,7 x velaton hinta - taloyhtiölaina, ei 0,7 x (velaton hinta - taloyhtiölaina) eli 0,7 x myyntihinta).

Joulukuussa ostamani oma autopaikkaosake toimi kuitenkin lisävakuutena, jonka ansiosta sain nostettua lainoitusasteen yli 70 %:n ja siten sijoitetun oman pääomani tuottoa vielä hieman korkeammalle (edelleen positiivisella kuukausittaisella nettokassavirralla). Autopaikan osakekirja meni sen myötä pankin holvin pimeään hoivaan itse asunnon osakekirjan seuraksi. Oman pääoman bruttotuottoprosentti kämpälle on näin alkajaisiksi yli 20 %, mihin olen oikein tyytyväinen.

Tällä kertaa jaoin 21 v maksuajalle neuvotellun lainan kahteen yhtä suureen osaan (kummatkin n. 17 500 €), joista ensimmäinen on sidottu 12 kk Euriboriin ja toinen kiinteään korkoon. Oranssi pankki antoi ensimmäiseen 1,11 % marginaalin ja kiinteäksi koroksi tuli 2,52 %. Sain onneksi puhuttua hieman alennusta lainanperustamiskuluihin (yht. 200 € vs. hinnaston mukainen minimi 2 x 250 € = 500 €), mutta lainan kuukausittaiset hoitokulut tuplaantuivat kahteen lainaan jakamisen vuoksi (2,30 € -> 2 x 2,30 € = 4,60 €). Ensimmäiset 6 kk maksan vain korkoja, mikä kerryttää vuokratuloista vuokratilille puskuria yllättäviä vuokraustoimintaan liittyviä menoja varten.

Käytännön kaupanteko ja tulevaisuus

Kaupat taputeltiin myyjän valtuuttaman välittäjän kanssa pankin toimistossa. Hän lähetti vuokralaiselle postitse uuden vuokranantajan maksu- ja muut yhteystiedot sisältävän lapun. Lähestyin itsekin vuokralaista sähköpostitse kertoakseni, että asiat pysyvät ennallaan ja että mielelläni tapaisin lyhyesti, ihan vain jotta näemme toisemme. Tapasinkin hänet seuraavalla viikolla kaupungilla lyhyen ja mukavan tutustumisjutustelun merkeissä, mikä antoi tietoa hänen suunnitelmistaan. Vakuutuspuoli selvisi myös (minulle periytyneessä vuokrasopimuksessa ei ole siitä mainintaa). Kauppakirjan muste oli tuskin ehtinyt kuivua, kun ehdin sopivasti mukaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jossa linjasaneerauksen puitteet lyötiin lopullisesti lukkoon. Osallistumisoikeuteni todettiin kauppa- ja osakekirjan jäljennöksen avulla.

Nykyinen vuokralainen saattaa muuttaa pois joulun tienoilla, juuri ennen kuin linjasaneeraus alkaa tämän talon kohdalla. Pohdinkin nyt, toteuttaisiko asunnossa pienen kasvojenkohotuksen muun saneerauksen yhteydessä. Kylpyhuone luonnollisesti uusitaan täysin (osakkaiden näkemystä laattavalintoihin ym. pyydetään piakkoin), mutta keittiötä ja olohuonetta voisi myös parannella lattioiden ja seinien osalta. Koska asunto on tässä tapauksessa ollut vuokrattuna ennen osakkaan toteuttamaa remonttia, remontti olisi verovähennyskelpoinen pääomatuloista.

Jään pohtimaan asiaa, tyytyväisenä tekemääni sijoitusasuntokauppaan! Ei kahta ilman kolmatta? Ehkä kuitenkin odottelen hieman ja keskityn keräämään pääomaa.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 5/2017

Kesäkuu on saapunut, joskin kesä antaa vielä odottaa itseään. Sisällä lämmitellessä onkin nyt sopiva hetki naputella pieni katsaus toukokuun säästämis- ja sijoittamistoiminnasta. Muuttuvat menot näyttivät tältä:


Muuttuvien menojen budjetti (n. 500 €/kk) ylittyi taas, mutta onneksi ei yhtä hurjasti kuin huhtikuussa. Isoimmat menot liittyivät ruokaan ja autoon, jolla tuli tehtyä n. 1 000 km reissu (käsittäen myös matkailu-rivin majoittumisen).

Kuukauden poikkeuksellisen suuret kiinteät menot näkyvät listauksessa vain epäsuorasti ("Menot yhteensä"). Näiden suurin rasti oli erilaisten vakuutusmaksujen erääntyminen. Liikennevakuutuksen ja osakaskon siirsin Lähitapiolaan, jonka 80% bonustarjous oli vastustamaton ja toi itselleni onneksi vuositasolla yli 100 €:n säästöt. Harrastukseen meni 200 €:n vuosimaksu.

Oman kodin hoitovastike nousi kevään yhtiökokouksessa ja toukokuussa perittiin lisäksi ylimääräinen puolen kuukauden hoitovastike erästä projektia varten. MUTTA, säästäväisyyteni veden kanssa on kannattanut, sillä vesiennakkoni laski n. 10 €/kk ja viime vuodelta tuli hyvitystä toukokuun vastikemaksuihin yli 100 €.

Isoista kiinteistä menoista johtuen säästöön jäi huomattavasti pienempi prosentti kuin yleensä. Kesäkuussa heiluri saattaa heilahtaa hieman toiseen suuntaan, kun luvassa on lomarahat.

Rahasto- ja ETF-puolella tein normaalit Nordnetin kuukausisäästöt (5 x 150 €), mutta Seligsonin rahastosijoitukset (5 x 150 €) jätin toukokuussa väliin käteisen tarpeen vuoksi (asiasta enemmän alempana). Lisäksi lunastin kaikki osuuteni aktiivisissa rahastoissa (n. 7 500 €), ja suunnitelmani luopua niistä on nyt siis toteutettu. S-osuuksista tuli osuusmaksujen korkoja n. 50 €:n verran.

Osakepuolella vuorostaan osinkoja kilahti tilille Sampolta ja amerikkalaiselta Lowe's Companiesilta. Ostin kolme pientä erää Nokian Renkaita Nordnetin pienten ostojen kampanjassa, ja käteiskassan kasvattamiseksi myin positioni Sampossa, Fortumissa, Koneessa ja Wal-Martissa osinkojen irrottua. Valitsin salkusta myyntiin juuri nämä, koska en tällä hetkellä usko niiden suureen nousupotentiaaliin.

Kuukauden merkittävin askel oli toisen sijoitusasunnon ostaminen; asia oli ollut mielessä jo viime vuoden lopulla. Asunto tuli suunnitelmaani ajatellen portfolioon hieman etuajassa, mutta kun hyvä kohde löytyi, niin iskin ja tein kaupat. Omarahoitusosuuden kasaaminen oli syy yllä mainittuun käteisen tarpeeseen, ja koko prosessi aiheuttikin isot käyräheilahdukset omaisuuslajijakaumassani.

Kirjoitan tästä kehitysaskeleesta enemmän erikseen myöhemmin, mutta kaikki näyttää lähteneen hyvin käyntiin. Nyt mieleen hiipii väistämättä ajatus "ei kahta ilman kolmatta", ja kieltämättä se houkuttaa kun povattu pörssin korjausliike on nurkan takana (tosin niin se on ollut jo viimeiset vuodet...!). Toisaalta en tiedä, onko kauhean viisasta vähentää hajautusta entisestään ja keskittää sijoituksia liikaa asuntopuolelle. Kuten omaisuuslajijakaumani näyttää, oma asuntoni huomioiden varallisuudestani n. 70% on jo nyt siellä.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Mitä tehdä sijoitusasunnon yhtiölainalle?

Toisen sijoitusasuntoni hankintaprosessi on parhaillaan käynnissä. Toisin kuin ensimmäiseen sijoitusasuntooni, tämän asunnon osakkeisiin kohdistuu taloyhtiölainaa.

Mitä tehdä lainalle?

Lainaosuuden voi suorittaa joko maksamalla kuukausittaista "rahoitusvastiketta" (tunnetaan myös nimellä "pääomavastike") tai kokonaisuudessaan kerralla (yleensä valittuina ajankohtina vuodesta, etukäteen isännöitsijälle ilmoittamalla).

Tällaisen sijoitusasunnon ostajan kysymys siis kuuluu: kannattaako lainaosuus maksaa kerralla pois vai tulisiko maksaa suurempaa kuukausittaista yhtiövastiketta (hoitovastike + rahoitusvastike), kunnes lainaosuus on suoritettu? Ajattelin tässä postauksessa havainnollistaa vastauksen hakemista lyhyellä numeerisella esimerkillä.

Ensiarvoisen tärkeää on selvittää, kuinka lainaosuuden suoritukset käsitellään taloyhtiön kirjanpidossa. Ne voidaan joko a) "tulouttaa" eli laskea yhtiön saamaksi tuloksi tai b) "rahastoida" eli siirtää yhtiön pääomaan erityiseen rahastoon. Kohteena olevan yhtiön käytäntöä voi tiedustella isännöitsijältä.

Tuloutus on vakiomenetelmä, sillä ainoastaan mahdollinen päätös rahastoinnista on tehtävä erikseen vuosittain yhtiökokouksessa. On hyvin tavallista, että kuukausittaisena vastikkeena maksetut lainasuoritukset tuloutetaan ja suuret kertasuoritukset rahastoidaan. Jälkimmäinen tehdään yleensä siksi, ettei yhtiön vuositilinpäätöksestä tulisi voimakkaasti ylijäämäinen ja yhtiö siten joutuisi verolle positiivisesta tuloksestaan.

Sijoittajalle on olennaista, että rahoitusvastikesuoritukset tuloutetaan. Silloin ne voidaan vähentää vuoden pääomatuloista hoitovastikkeen tavoin. Vaikutus näkyy oikeastaan kahdella tavalla: verotettavan pääomatulon määrä laskee ja oman sijoitusasunnon arvo nousee rahoitusvastikkeen verran. Oma pääoma siis kasvaa ja arvonnousuna näkyvä "voitettu" vero tulee maksuun vasta (vuosia) myöhemmin, kun asunnon myy.

Ja kuten tiedämme, euro tänään on paljon arvokkaampi kuin euro 10 vuoden päästä, sillä sen voi sijoittaa! Käteen jäävän likvidin pääomatulon suoraan, arvonnousun esimerkiksi muiden sijoituslainojen vakuutena käyttämällä.

Verojen maksua kannattaa viivästää niin pitkään kuin mahdollista. Tästä tässä optimoinnissa on kyse.

Otetaan esimerkkinä asunto, jonka myyntihinta on 75 000 €, velaton hinta 80 000 € ja yhtiölainaosuus siis 5 000 €. Vuokraksi saadaan vuokralaisen kanssa sovittua 500 €/kk ja taloyhtiölle tulee maksaa hoitovastiketta 125 €/kk. Rahoitusvastike on 50 €/kk. Unohdetaan yksinkertaisuuden vuoksi varainsiirtoverot ja velkavivut ja todetaan vain, että asunto ostetaan kokonaan omalla pääomalla.

Vaihtoehto 1 -- Tuloutettuna rahoitusvastikkeena

Asunnosta maksetaan tässä tapauksessa 75 000 €. Vuokrasta jää vastikkeiden jälkeen pääomatuloa 500 - 125 - 50 = 325 €/kk, mikä tekee 3 900 € vuodessa. Pääomaveron jälkeen käteen jää 0,7 x 3 900 € = 2 730 €. Muistetaan kuitenkin, että oma pääoma on myös kasvanut 50 €/kk eli 600 €/v, joten itselle jää 3 330 € ja asunnon arvo on 75 600 €. Yksinkertaistettuna tuottoprosentti on verojen jälkeen 3 330 € / 75 600 € = 4,4 %.

Vaihtoehto 2 -- Lainaosuus kerralla pois rahastoon

Asunnosta maksetaan tässä tapauksessa 80 000 €. Vuokrasta jää hoitovastikkeen jälkeen 500 - 125 = 375 €/kk, mikä tekee 4 500 € vuodessa. Pääomaveron jälkeen käteen jää 0,7 x 4 500 € = 3 150 €. Tuottoprosentti on verojen jälkeen 3 150 € / 80 000 € = 3,9 % eli pienempi kuin rahoitusvastiketta maksaessa.

Lopputulos

Tämän esimerkin pohjalta näyttää siis siltä, että yhtiölainaosuus kannattaa vero- ja tuottoedun ansiosta suorittaa pois vähitellen. Vai menikö tämä nyt ihan oikein? Mitä unohtui? :)

maanantai 8. toukokuuta 2017

Sijoittajan veroilmoitus

Niin saapui jokakeväinen veroehdotus. Lopultakin, sillä aloin jo ihmetellä onko verottaja vallan unohtanut minut!

Tämänkertainen ehdotus oli normaalia pidempi, mikä heijastaa laajamittaisemman sijoitustoimintani alkamista vuonna 2016. Koska käytän sijoittamisessa kotimaisia toimijoita (Nordea, Nordnet, OP, Seligson), sekä osakkeiden että rahasto-osuuksien ostot ja myynnit oli kirjattu veroehdotukseen mukaan voittoineen ja tappioineen, samoin osingot ja niistä tehdyt ennakonpidätykset. Varallisuustietoihin oli kirjattu myös sijoitusasuntoni ja velkoihin sijoitusasuntoa varten neuvottelemani laina. Varsin kätevää ja omaa työtä säästävää.

Tarkistukset


Omaksi tehtäväkseni jäi siis lähinnä tietojen tarkistaminen halutussa laajuudessa sekä vuokraustoimintaan liittyvien tulojen ja kulujen ilmoittaminen. Korjaukset ja muutokset voi tehdä netissä verottajan sivulla www.vero.fi pankkitunnuksin tunnistautumalla.

Tarkistuksessa huomasin pari virhettä:

1) Sijoitusasunnon huoneistonumero oli jostakin syystä merkitty väärin, ja niin ollen korjasin sen.

2) Sijoitusasuntolaina oli merkitty "muuksi velaksi", jonka korkomenot eivät olleet vähennyskelpoisia pääomatuloista. Korjasin velan tyypin tulonhankkimislainaksi ja merkitsin maksetut korot vähennyksiin. Toistaiseksihan sijoitusasuntolainan velan korot ovat vähennettävissä täysimääräisesti.

Lisäykset


Vuokraustoiminnan tulojen ja kulujen ilmoittaminen oli suoraviivaista, ainakin näin yhden sijoitusasunnon omistajalle:

1) Vuokralaisen maksamat vuokrat + vesimaksut, eli vuokratilille tullut raha bruttona

2) Maksetut yhtiövastikkeet ja vesimaksut

3) Muut vuokratuloon kohdistuvat kulut (sijoitusasuntolainan toimitusmaksu, lainan kuukausittaiset palvelumaksut, matkakulut näytöille ja yhtiökokoukseen [0,24 €/km], potentiaalisten vuokralaisten luottotietojen tarkistamiskulut, vuokrausilmoitusten kulut, Suomen Vuokranantajien jäsenmaksu jne.), joista olin vuoden varrella pitänyt kirjaa erillisessä Excel-tiedostossa

Verotettavaksi vuokratuloksi tuli viime syksyltä 3 kk:n ajalta runsaat 600 €, mistä lankeavan veron oletan kuittaantuvan pienempänä veronpalautuksena kuin mitä veroehdotukseen oli kirjattu. Toinen vaihtoehto on luonnollisesti maksaa veroa ennakkona, mutta miksipä antaa verottajalle lainaa kun saman summan voi tilille tulon ja veromätkyn lankeamisen väliseksi ajaksi sijoittaa itse tuottavasti?

Vielä pitäisi selvittää, miten suomalaisten välittäjien kautta omistamieni jenkkiosakkeiden osinkoverotuksen suhteen pitäisi menetellä, jottei tule maksettua liikaa veroja. Ainakin Nordnetin osalta asia näyttäisi olevan kunnossa, mutta Nordeasta en ole ihan varma. Samoin mietin vielä, kehtaako pienimuotoisella sijoitustoiminnallani merkata 205 € työhuonevähennyksen.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Säästö- ja sijoituskatsaus: 4/2017

Vappu tuli lumisissa merkeissä, mutta sijoitusten saralla huhtikuun loppu oli onneksi lämpimämpi. Valitettavasti kuukausi oli aika vauhdikas muuttuvien menojenkin puolella:

 
Kun muuttuvien menojen budjetti on n. 500 €/kk voidaan siis todeta "pienehkö" ylitys :) Isoimmat menoerät liittyivät hammaslääkäriin, sukulointireissuihin (bensat ja matkailu) sekä hierojalla käymiseen (suurin osa kategoriasta "muut menot"). Säästöprosentti on tämän johdosta huonompi kuin normaalisti, mutta edelleen hyvä. Toukokuussa täytyy skarpata, vaikka erityiskuluja matkailun saralla on silloinkin tiedossa.

Sijoituspuolella jatkoin Seligsonin ja Nordnetin automaattisia rahasto-ostoksia. Lisäksi kasvatin Fortumin ja Sampon osakepositioitani osinkojen irtoamisen jälkeisessä dipissä, kiitos Nordnetin 0,99€ välityskulutarjouksen. Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ratkeaminen toi mukavaa nostetta pörssikursseihin kuun lopussa, samoin usean omistamani firman suotuisat osavuosikatsaukset. Kuukauden aikana kilahti tilille myös jonkin verran osinkoja: Coca-Cola, Fortum, UPM-Kymmene ja Wal-Mart raottivat kukkaroaan.

Huhtikuussa alkoi syyskuussa 2016 otetun sijoitusasuntolainan takaisinmaksaminen. Kuuden kuukauden lyhennysvapaan aikana vuokratilille kertyi hyvä puskuri erilaisia korjaustilanteista varten, kun maksoin lainasta vain korkoja ja loput vuokratuloista jäivät tilille. Sijoitus on mitoitettu niin, että lainaa lyhennettäessäkin se on selvästi kassavirtapositiivinen, eli vuokratilin saldo kasvaa joka kuukausi verojenkin jälkeen.

Kirjoitin joulukuussa S-osuuskauppojen jäsenyyksien hankkimisesta "erilaisena sijoituksena". Liityin yhteensä 13 osuuskauppaan ja sijoitin siten 1300 € jäsenmaksujen muodossa. Nyt on tullut se aika vuodesta, jolloin osuuskaupat maksavat korkoja jäsenmaksuille. Esimerkiksi HOK-Elannon edustajisto päätti huhtikuun lopussa, että tänä vuonna maksetaan 10 % korkoa. Toivotaan, että muutkin edustajistot kautta maan päätyvät korkeisiin prosentteihin.

Koskahan povattu pörssiromahdus tai vähintäänkin reilu korjausliike oikein tulee? Kaveri kehotti jo myymään pörssiomistukset. Pitäisikö sillä tavoin vapautuvat varat laittaa nyt toiseen sijoitusasuntoon turvaan? Verojen maksaminen pörssin voitot kotiuttaessa kirpaisisi. Taloudesta kuuluu toisaalta hyviä uutisia, kun Suomikin näyttää päässeen nousukauden imuun. Kukapa näitä osaisi ennustaa?!

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vakuutusten kilpailuttaminen

Erilaiset vakuutusmaksut tulevat itselleni ajankohtaisiksi aina keväisin. Noin vuosi sitten havahduin tilanteeseen, jossa minulla oli kaksinkertainen matkavakuutus, eli sekä oma vanha vakuutus että työnantajan maksama eri yhtiön kautta. Säästäminen oli tuossa tilanteessa helppoa: peruutin oman vakuutukseni, jonka hinta oli joitakin kymmeniä euroja vuodessa.

Tänä keväänä aloin miettiä autovakuutukseni kilpailuttamista. Sivusto www.kilpailuttaja.fi toimi hyvänä lähtökohtana, joka antoi perspektiiviä saatavilla olevista hinnoista ja vaihtoehdoista. OP-Pohjolan liikenne- ja osakaskovakuutukseni vuosihinta oli noin 450 €, 50 %:n liikennevakuutusbonuksella (ajohistoriani on vielä rajallinen) ja 150 €:n kasko-omavastuulla. Sivusto paljasti, että huomattavasti parempia hintoja voisi olla saatavilla muilta yhtiöiltä.

Seurasin muutakin mainostamista ja bongasin Lähitapiolan tarjouksen. Heidän nettisivullaan tekemäni kokeilu paljasti, että saisin liikennevakuutuksen 80 %:n bonuksella ja osakaskon 200 €:n omavastuulla alle 300 € vuosihintaan. Tiedustelin oman yhtiöni "parasta tarjousta", kilpailijan hinnan pöytään lyöden, ja kun minulle ei luvattu kuin 20 % alennusta osakaskoon, asia oli selvä. Autovakuutukseni siirtyi näin ollen Lähitapiolaan ja rahaa säästyi vuositasolla yli 100 €, esimerkiksi sijoitustoimintaan käytettäväksi.

Olen myös kartoittanut kotivakuutuksen hintoja, mutta toistaiseksi OP-Pohjolan hinta on kilpailukykyinen. Lisäksi vakuutusmaksujen osittainen kattaminen muusta pankkiasioinnistani (esim. asunto- ja sijoitusasuntolaina) kertyvillä bonuksilla on OP-Pohjolan hyvä etu.