Erilainen sijoitus #2: Oman autopaikan ostaminen

Viikko sitten kirjoitin erilaisesta sijoituksesta #1, joka oli usean S-osuuskaupan jäseneksi liittyminen 5-10% vuotuisen korkotuoton toivossa.

Tällä kertaa juttua toisenlaisesta erilaisesta sijoituksesta, nimittäin sähköpistokkeellisen autopaikan ostamisesta. Olin vuokrannut tätä pysäköintipaikkaa jo pitemmän aikaa, mutta nyt omistaja oli valmis myymään sen minulle.

Millainen "sijoitus" se on?

Autopaikan hankkimista omaan käyttöön ei ehkä heti miellä sijoitukseksi. Tiukan määritelmän mukaan se onkin kulutushyödyke, eikä "varallisuutta, joka synnyttää omistajalleen tulovirtoja". Paikan hankkiminen ja vuokraaminen eteenpäin olisi vuorostaan selkeästi sijoitus. Parasta olisikin hankkiutua eroon koko autosta ja vuokrata paikka eteenpäin, mutta se on jo eri kysymys...

Käytännössä oman autopaikan voi nähdä elämäntilanteensa valossa järkevänä hankintana, joka lisää käytettävissä olevia varoja vähentämällä menoja.

Autopaikat vaihtavat yhtiössämme sen verran harvoin omistajaa, että käypä hintahaarukka oli selvitettävä isännöitsijältä kysymällä, sillä hänellä on dokumentit yhtiön kaupoista pitemmältä ajalta. Parametrit ovat seuraavat:

Ostohinta: 4 000 € + 80 € (2% varainsiirtovero) = 4080 €
Hoitovastike: 14 €/kk (sis. sähkö)
Ennen maksamani vuokra: 35 €/kk

Sen sijaan, että maksaisin joka kuukausi 35 € vuokraa, osa tuosta summasta (35 €/kk - 14 €/kk = 21 €/kk) vapautuukin nyt muuhun käyttöön, ikään kuin tuottona sijoittamalleni pääomalle:

Vuosituotto = (12 kk * 21 €/kk) / 4 080 € = 6,18 %

Tämä maksamattomasta vuokrasta syntyvä "piilotuotto" tulee kaiken lisäksi puhtaana käteen eli verottomana. Pääomatuloveron alaisiin sijoituksiin verrattuna se vastaa siis 6,18 % / 0,7 = 8,8 % vuosittaista bruttotuottoa sijoitetulle pääomalle, mihin olen varsin tyytyväinen.

Autopaikkaan sidotun pääoman voi tämän tuoton lisäksi pistää poikimaan myös toisella tavalla: paikkaa voi käyttää vakuutena vaikkapa sijoitusasuntolainalle. Esimerkiksi oranssinvärinen suomalainen toimija antaa velattomalle autopaikkaosakkeelle 60 % vakuusarvon. Tässä tapauksessa lainaa voi siis saada lisää ja sijoitusasunnon omarahoitusosuutta pienentää 2 400 € verran. Ei voi myöskään unohtaa sitä, että oma asunto on myyntitilanteessa entistä houkuttelevampi, kun mukana tulee autopaikka.

Teknisestä puolesta

Kauppa hoidettiin ilman välittäjää. Käytännön puolesta siis sen verran, että hoidin kauppakirjan draftaamisen soveltamalla netistä löytyvää asunto-osakkeen kauppakirjan mallia ja oman asuntoni kauppakirjaa. Kierrätin draftin pankkiyhteyshenkilön ja myyjän katsottavana, ja kaupat osakekirjan siirtomerkintöineen tehtiin muodon vuoksi pankissa virkailijan avustamana.

Kauppakirjaa allekirjoitettiin kolme kappaletta, yksi myyjälle, yksi minulle ostajana, ja yksi taloyhtiön hallitukselle. Ostajan tulee maksaa varainsiirtovero 2 kk:n kuluessa kaupasta "Varainsiirtoveron tilisiirtolomakkeen" ilmoittamalla tavalla koodattuna (linkki täältä mikäli suora linkitys PDF:ään ei toimi). Veron maksamisesta tehdään sitten sähköinen ilmoitus, jonka lähettämisen jälkeen printataan avautuva sivu, joka vahvistaa lähettämisen ("vastaanottokuittaus").

Taloyhtiön hallitukselle toimitetaan sen jälkeen 1) kauppakirja, 2) printattu veromaksuilmoitus ja 3) sen printattu vastaanottokuittaus. Tämän myötä oma nimi löytää isännöitsijän kautta tiensä yhtiön päivitettyyn osakasluetteloon ko. autopaikkaosakkeen kohdalle.

Erilainen sijoitus #1: S-osuuskauppojen jäsenyydet

Matalariskiset mutta kuitenkin suhteellisen hyvätuottoiset sijoituskohteet ovat luonnollisesti kiven alla. Luettuani useampien bloggarikollegoiden (esim. Osinkokuningas ja Ananas, jälkikäteen myös Monsteri) ja muiden kirjoittajien kokemuksia S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksien hankkimisesta päätin itsekin lähteä mukaan leikkiin.

S-Etukortti ja siten yhden osuuskaupan jäsenyys on sadoillatuhansilla suomalaisilla, mutta viime vuosina yhä useampi on huomannut, että voi sitä liittyä useampaankin osuuskauppaan etujen vuoksi. Useampaa S-Etukorttia ei kuitenkaan tarvitse sen vuoksi kantaa mukanaan!

Suurin osa S-ryhmän osuuskaupoista (tällä hetkellä 20 kpl ympäri maan) maksaa siis vuosittaista korkoa kertaluontoiselle osuusmaksulle (100 €), jolla jäsenyyden saa. Korko vaihtelee osuuskaupasta toiseen, mutta on ymmärtääkseni perinteisesti ollut välillä 0-20%. Korkoprosenttipäätös on vuotuinen ja käytännössä kunkin osuuskaupan strategiaan ja taloustilanteeseen sidottu. Koron saamiseksi on liityttävä jäseneksi joulukuun loppuun mennessä, ja rahat kilahtavat tilille kevätkesällä.

Eli ei muuta kuin töpinäksi. Osinkokuninkaan avuliaan listauksen printattuani marssin lähimpään S-pankin toimipisteeseen, ojensin paperin virkailijalle ja ilmoitin haluavani liittyä näihin 13 osuuskauppaan. Täytyy myöntää, että virkailijan reaktio hieman arvelutti etukäteen, mutta hän otti homman heti haltuun hyväntuulisesti ja alkoi käydä paperisotaa.

Pisimmän ajan vei omaan osuuskauppaan liittyminen, koska sen myötä avattiin myös S-pankkiin tili ja hoidettiin omat etukorttiasiat. Seuraavat 12 liittymistä veivät korkeintaan 3-4 minuuttia kukin, koostuen oman pankkikortin höyläämisestä (100 €/jäsenmaksulaaki) ja papereiden allekirjoittamisesta.

Paperien hiplauksen täyttämän hiljaisuuden rikkomiseksi kyselin virkailijalta yhtä sun toista, mm. tällaisen "moniliittymisen" yleisyydestä. Eikä kuulemma ole kovin epätavallista, vaan jotkut tekevät sen lastensakin puolesta. Nykypäivän korkoympäristössä se lienee fiksua, sillä harvasta paikasta saa 10% tienoilla olevaa korkoa lähes riskittömästi.

Osuusmaksuista kertyneet korot ovat ennen olleet täysin verottomia, mutta nykyisin 25% osuus korosta on pääomatuloveron (30% tai 34%) alaista. Kertyneiden korkotulojen kokonaisveroprosentti on siis matti meikäläiselle 0,25 x 0,3 = 7,5%, eli varsin alhainen.

Harmi nyt vain, että 100 € enempää ei yhteen jäsenyyteen voi sijoittaa :) Joka tapauksessa 1300 € aktiivisista rahastoista vapautunutta pääomaa löysi mielestäni hyvän säilytyspaikan. Jos oikein lähtisi veivaamaan, osuuskaupoista voisi erota kevätkesällä koron saamisen jälkeen, sijoittaa vapautunut pääoma puoleksi vuodeksi jonnekin muualle, ja liittyä sitten taas uudelleen osuuskauppoihin joulukuussa. Saattaisi "päästä tuntipalkoille" paperisodan kesto huomioon ottaen, mutta joku raja on meikäläiselläkin....

Ensi kerralla juttua toisesta "erilaisesta sijoituksesta", jonka muodollisuudet saadaan päätökseen tällä viikolla.

Säästö- ja sijoituskatsaus: 11/2016

Kuukausi taas hurahti ja oman talouden seurantanumerot ovat alla. Kokonaiskuva on myös päivitetty. Olen tässä kuussa lisännyt säästöprosenttiseurannan, sekä kuukausikohtaisen että edelliset 12 kk huomioivan. Erotus muuttuvien menojen ja kokonaismenojen välillä koostuu asunnon hoitovastikkeesta, vesimaksusta, asuntolainan koroista ym. kiinteistä elinkuluista.

Muuttuvat menot ylittivät 500 €:n tavoitteen hieman, mutta tulos on ihan hyvä. Epätavallisia kuluja tuli tietokoneen korjauttamisesta, auton pienestä fiksauksesta ja erityisesti ulkomaan matkasta (jonka lentolippu oli maksettu jo kesällä). Matkalle lähdettiin kaverin kanssa treffaamaan ulkomailla töissä olevaa yhteistä kaveriamme, ja oli todella mukava ja virkistävä reissu. Rahaa kului siellä vuokra-auton bensoihin ja ravintoloihin, mikä oli sen arvoista.

Sijoitusrintamalla kuukausi oli rapakon takaisten vaalien vuoksi hyvin mielenkiintoinen. Vaalien yllättävään lopputulokseen liittyvistä oppirahoista tulikin jo kirjoitettua. Kun olin noussut kanveesista, hyödynsin Nordnetin kampanjan ja hankin välityskuluitta kolmen S&P 500 -indeksiin kuuluvan suuren amerikkalaisfirman osakkeita. Salkkuun päätyi myös pari suomalaista vakaata osingonmaksajaa. 

Olen harmitellut aiemmin tehtyjä isoja panostuksiani aktiivisiin rahastoihin, jotka ovat olleet pitkään miinuksella. Vastoin kaikkia luuloja Trumpin vaalivoitto pisti kuitenkin erityisesti jenkkiosakkeet aikamoiseen ralliin, mikä vuorostaan pompautti isoimman rahastoeräni arvoa miinukselta lopulta yli 10% plussalle. Hyvä käytännön muistutus pitkän sijoitusperspektiivin merkityksestä! Paras päivänousu tälle 5 000 €:n rahastosijoitukselle oli 4,99%.

Tästä onnenkantamoisesta huolimatta olen suunnitelmani mukaisesti luopumassa aktiivisista rahastoista niiden kulujen vuoksi. Ja mikäs olisi mukavampi hetki luopua kuin nyt, kun merkittävimmät osuudet lopulta hilautuivat hieman plussalle ja kovin ralli taitaa olla nähty. Rahat jäävät vähäksi aikaa käteiseksi, joko odottamaan sopivia uusia osakesijoituksia tai toisen sijoitusasunnon hankkimista.

Passiivisten rahastojen puolella jatkoin normaalia kuukausisäästämistä (4 x Nordnet, 5 x Seligson). Lisäksi sijoitin 500 € ylimääräistä Nordnetin Tanskan superrahastoon sen ollessa erityisen syvässä kuopassa, mikä osoittautui ainakin toistaiseksi hyväksi ratkaisuksi.

Sitten vaan uuteen kuukauteen järkevällä taloudenhoidolla ja sijoitusmahdollisuuksia kytäten, joskin normaali budjetti tulee paukkumaan sekä lahjojen että matkustamisen vuoksi. Joulu tapahtumineen on kuitenkin vain kerran vuodessa ja se on itselleni yksi vuoden kohokohdista. Säästää ja sijoittaa voi sen sijaan joka vuosi! :)

Lainaneuvottelua pukkasi taas

Osakemarkkinoiden arvostukset ja epävarmuustekijät ovat omaan makuuni sen verran korkealla tasolla, että olen osakkeiden sijaan ajatellut hankkia jo toisen sijoitusasunnon tämän tavoitekauden (9/2016-8/2017) aikana.

Ei siis ihan sijoitussuunnitelmani mukaisesti. Lienee kuitenkin viisasta soveltaa ja laajentaa suunnitelmaa ajan myötä kehittyvän ymmärryksen ja makrotilanteen mukaiseksi. Toinen asunto tuo sopivaa hajautusta tuolla omaisuuslajisektorilla, ja samalla nyt on hyvä hetki kotiuttaa rahastojen tuomia Trump-voittoja, kun kerran muutenkin olen aktiivisista rahastoista luopumassa.

Olen jatkanut alueeni asuntomarkkinoiden Excel-seurantaa uskollisesti syksyn mittaan, mutta kun otin yhteyttä pankkivirkailijaani marraskuun alussa, varsinaista kohdetta ei vielä ollut. Lainalupaus on kuitenkin hyvä neuvotella etukäteen, jotta voi iskeä välittömästi sopivan kohteen tullessa eteen. Tarkoitus oli taas hakea lainaa 70% ostettavan asunnon hinnasta (asunnon vakuusarvon mukaisesti), ja asunnon maksimihinnan asetin omarahoitusmahdollisuuteni rajat huomioiden 90 000 euroon.

Koska kyseessä olisi jo toinen sijoitusasuntolainani, lähetin sähköpostini mukana kolmisivuisen PDF-selvityksen, joka sisälsi ensimmäisen sijoitusasunnon kassavirtalaskelmien lisäksi tarkat tiedot kokonaisvarallisuudestani omaisuuslajeittain. Tässä noudatin kokeneen asuntosijoittajan neuvoa luottamuksen syventämiseksi, koska sillä on pankkisuhteessa niin kriittinen rooli. Virkailija olikin äärimmäisen tyytyväinen dokumenttiin, ja olin itse tyytyväinen että laitoin siihen paukkuja.

Pankissa käyty neuvottelu kesti noin tunnin ja se käytiin hyvin positiivisessa hengessä. Kuten olen aikaisemmin maininnut, tämä virkailija onneksi ymmärtää asuntosijoittamisen päälle ja siten keskustelua oli erittäin miellyttävä käydä. Hän kertoi myöhemmin joutuvansa siirtymään toiseen konttoriin alueellamme, mutta onneksi voin jatkossakin asioida hänen kanssaan. Oikean henkilön löytäminen neuvottelupöydän toiselle puolelle kun on äärimmäisen tärkeää.

Virkailija lupasi lähettää ennakkopäätöksen lainasta muutaman päivän sisällä, mihin totesin että ei mitään paniikkia, kun ei kohdettakaan nyt ole tiedossa. Yllätys yllätys, seuraavana päivänä sähköpostiin sitten kilahti Etuovi.com:n vahdin maili kriteerini täyttävästä kämpästä. Pyöriteltyäni numeroita Excelissä tulikin yhtäkkiä kova kiire ennakkopäätöksen saamisen kanssa :)

Asia onneksi järjestyi ja ehdin näytöllä käytyäni tehdä tarjouksenkin tuosta kämpästä, mutta se ei mennyt läpi. Kävin sittemmin katsomassa myös toista asuntoa tositarkoituksella, mutta toistaiseksi tarjous on jäänyt tekemättä.

Itse lainatarjous noudatteli pitkälti ensimmäistä sijoitusasuntolainaani. Markkinakorkoon (12 kk:n Euribor) sidottu marginaali on 1,21%, ajateltu laina-aika 20 vuotta. Kiinteäkorkoista lainaa tarjottiin 20 vuodeksi korolla 2,44%, 21 vuodeksi korolla 2,47% (nämä jälkimmäiset korot vaihtuvat päivittäin ennen lainan lukkoonlyömistä, ja ovat tänä syksynä seilanneet 2% ja 2,5% välillä). Muodot voi myös yhdistää, eli ottaa lainan esimerkiksi puoliksi markkinakorolla ja puoliksi kiinteään korkoon sidottuna.

Ensimmäisen sijoitusasuntolainani otin 2,21% kiinteällä korolla 21 vuodeksi, missä kiinteä korko tuo ennustettavuutta (korkeamman koron kustannuksella) ja pitkästä maksuajasta johtuva pienempi kuukausierä mahdollistaa positiivisen kassavirran vuokraustoiminnasta. Otan luultavasti myös toisen lainani kiinteällä korolla, mahdollisesti muodot 50/50 yhdistäen.

Olen keskustellut virkailijan kanssa myös aikeistani laajentaa asuntosijoittamistani tulevaisuudessa, mikäli kaikki rullaa hyvin. Yllätyin positiivisesti, kun hän sanoi ettei useampaa asuntoa sinänsä nähdä suurempana, uusien sijoitusasuntolainojen marginaaleja nostavana riskinä. Asiakkuus pysyy myös henkilöpuolella, mikä on hyvä, koska riskinä olisi joutua sijoittamistani puuhasteluna pitävälle yrityspuolelle.

Mutta nyt Excelin täyttäminen ja seuranta jatkuu, jos vaikka tulisi sopiva kämppä kohdalle!

Terve kriittisyys on tässä(kin) touhussa hyväksi

Olen viime päivinä kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka merkittävä osa erilaisista talousuutisista koostuu jossittelusta, jopa pitkien päättelyketjujen muodossa. Talousennusteita tulee joka tuutista, rinta yhtä varmalla kaarella kuin iltapäivälehtien säännölliset "Nyt puhuu"-alkuiset otsikot.

"Jos tapahtuu x, ja sen seurauksena tapahtuu vielä y, olemme lirissä."

"Ennusteen mukaan ongelmiin johtava x näyttää mahdolliselta, mikäli z toteutuu."

Tänään vuorostaan osui silmiini Arvopaperi-lehden nettisivuilla kaksi juttua, joiden julkaisuväli oli 45 minuuttia ja sanomat aivan päinvastaiset:

http://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/pankkijatti-sijoittajille-tulossa-laiha-vuosi-6601022

http://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/tassa-on-viisi-syyta-sijoittaa-osakkeisiin-6600989

Ensimmäisen jutun mukaan osakearvostukset ovat historiallisen korkealla ja laihat ajat ovat edessä. Toisen mukaan arvostukset ovat houkuttelevalla tasolla ja firmat tekevät odotuksia parempaa tulosta.

Jep jep. Voidaankin kysyä, mitä arvoa tällaisilla jutuilla on. Omassa mielessäni ne alkavat muistuttaa lähinnä valkoista kohinaa ja tosi-TV:tä, joka tuottaa ajantappoviihdettä mutta ei tyydytä älyllistä nälkää. Kuten ystäväni totesi, osakkeiden hinnat määräytyvät loppujen lopuksi kauppapaikalla, ostajan ja myyjän näkemysten kohdatessa. Siinä analyytikko seuraa sivusta ja voi selittää tapahtuneen vain jälkikäteen.

Onkin tärkeä muistaa, että analyytikot tai sijoitustalot suosituksineen eivät ole millään tavoin tilivelvollisia lukijoilleen. Kun ennusteet silloin tällöin menevät täysin pieleen, osakkeiden tavoitehintaa yksinkertaisesti muutetaan ja selitykset suosituksineen päivitetään. Ja kaikki on unohdettu parissa viikossa, jolloin on jo siirrytty kohkaamaan ja ennustamaan äänekkäästi seuraavasta asiasta, kädet heiluen. Ja sykli toistuu.

Lähdekritiikkiä ja medialukutaitoa siis kaivataan myös tässä touhussa, tai ehkä aivan erityisesti tässä touhussa.

Aloittelijan oppirahoja tuli maksettua

Huhhuh. Näin luonnontieteilijänä olisi pitänyt jo ennen tätä päivää sisäistää, ettei tulevaisuutta voi ennustaa. Varsinkaan finanssipuolella. Valitamme usein sääennustusten osumatarkkuutta, mutta ne perustuvat sentään fysikaalisiin malleihin persoonattomista ja tunteettomista ilmiöistä. Finanssiennustukset eivät, ja ennustajia uskotaan milloin mistäkin syystä.

Tänään eräs finanssiveteraani haukkui kollegansa pystyyn väärin menneistä poliittisista ennusteista, mutta täytyy sanoa että täysin pieleen menivät myös heidän ennustuksensa tämänpäiväisistä pörssireaktioista Donald Trumpin vaalivoittoon. Eräskin guru kirjoitti aamulla jopa kaksinumeroisista miinusluvuista, verenpunaisesta pörssipäivästä ja mahdollisesta joitakin osakkeita koskevasta kaupankäynnin keskeyttämisestä.

No, kuinka ollakaan, Helsingin pörssipäivä päättyi lopulta poikkeuksellisen vahvaan +1,66% nousuun! Analyytikot osaavat toki jälkiviisaasti esittää syitä pörssin ja kokonaistalouden kehitykselle. Mutta viimeistään nyt tuli sisäistettyä, että profeetta-guruina heidän sanansa ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, vaikka heitä kuinka lainataan mediassa.

Mitä sitten menin tekemään? Brexitin jälkimainingit mielessäni laitoin Suomi-salkkuni myyntiin ennen aamun kaupankäynnin alkua, aikeenani netota hankkimalla samoja osakkeita takaisin pitkän luisun jälkeen. Jota ei sitten tullutkaan (ainakaan vielä, sillä vaalien jälkeinen show on toki vasta alkanut!).

Realisoitunut tappio oli positioideni suhteellisen pienuuden ansiosta onneksi vain n. 150 €, mutta vahvan pörssipäivän huomioon ottaen menetin myös arvonnousua. Prosentuaalisia oppirahoja, niin sanotusti, jotka on mukavampi maksaa nyt kun sijoituspotti on kuukausittaisiin säästöihin verrattuna vielä vaatimaton.

Ei siis näin. Ei todellakaan näin. Älä hötkyile, vaan pidä katse horisontissa.

Säästö- ja sijoituskatsaus: 10/2016

Lokakuu vahvisti onneksi syyskuun tavoin, ettei tavoitteeni 500 €:n kuukausittaisista "muuttuvista menoista" ole utopiaa:

Menoja oli tässä kuussa oikeastaan yllättävän vähän, vaikkei elämä tarkemmasta kulukurista huolimatta askeettiseksikaan ole mennyt. Tavoite autoilun vähentämisestä toimi, sillä vähäsateinen kuukausi salli ahkeran työmatkapyöräilyn ja käynti "isolla kirkolla" taittui oman auton sijaan bussilla ("matkailu"). Harrasteen puolella sain hyvitystä kuluista, jotka olin maksanut aikaisemmin.

Säästöön jäi oman asuntolainan lyhennyksen jälkeen n. 1 850 €, mikä merkitsee tavoitteen ylittymistä 2 kk peräkkäin. Lähestyvä joulu ja muutaman seuraavan kuukauden kiinteät kuluerät tulevat tasapainottamaan tilannetta toiseen suuntaan.

Sijoituspuolella lunastin aktiivisen rahaston osuuksia 3 000 €:n edestä, minkä hyödynsin osaksi hankkimalla Nordnetin salkkuuni neljän uuden yrityksen osakkeita. Yhteensä osakkeissa on nyt n. 4 500 €. Kuukausisijoitukset Seligsonin passiivisiin rahastoihin ja Nordnetin superrahastoihin (9 rahastoa x 150 €/rahasto) jatkuivat. Avasin myös arvo-osuustilin Nordeaan matalien toimeksiantokulujen perässä, mikä hoitui helposti verkkopankissa.

Uutena osakesijoittajana kuun loppupuolen tulosjulkistuskausi ja siihen liittynyt kurssiralli oli jännittävää aikaa. Ajoitin jotkut osakeostoni tulosjulkistuksen jälkeiseen "alennusmyyntiin" (esim. Nokia, enkä näköjään ollut ainoa!, vaan firman osakkeita meni kuin siimaa), kunhan kyseessä vain oli toimintaedellytyksiltään vakaa firma. Ihan nappiin ei Nokian ajoitus mennyt, sillä lasku jatkui edelleen ja "positio" on reippaasti miinuksella. Aikaisemmin salkkuun hankittu UPM vuorostaan ponkaisi yhdessä päivässä yli 10% ylöspäin, mitä oli mukava seurailla, eikä Nordeakaan huonosti menestynyt!

Osakesalkku oli yhdessä vaiheessa lähes 3% plussalla ja aktiiviset rahastonikin alkoivat lähentyä nollatilannetta. Kuun lopussa tuli kuitenkin satoja euroja turpiin kurssilaskujen vuoksi, ja osakepuolella mentiin miinukselle. Olen kuitenkin saanut myhäillä sille, että syyskuun alusta kehittynyt salkkuni (pl. aktiiviset rahastot) on Helsingin pörssin OMXHPI-indeksiä edellä. Mutta se nyt ei mikään suuri saavutus ole, sillä indeksi on tämän vuoden osalta miinuksella...

Jatkoin numeronpyörittelyä ja lisäsin Varallisuus-sivulleni käyrät nettovarallisuudesta sekä sen jakautumisesta eri omaisuuslajeihin. Kaivelin dataa taaksepäin viime vuoden loppupuolelle asti, jotta perspektiivi olisi hieman laajempi. Nettovarallisuuden muutoksen kulmakerroin kasvoi elokuun 2016 alussa, eli projektini alkaminen tuntuisi näkyvän ihan konkreettisesti. Tämänsyksyiset muutokset omaisuuslajijakaumassa taas heijastavat mm. tavoitetta siirtää varoja aktiivisista rahastoista muihin sijoitusmuotoihin.